maanantai 13. kesäkuuta 2011

Lyhyt


Viime yönä tein vaikean päätöksen ja katkaisin tukan aivan lyhyeksi. Psori-ihottumaksi paljastunut kutina on niin tukala että oli pakko ottaa sakset käteen.

Yöllä en osannut nukkua, heräilin mielessäni pelko että Mies havahtuu katsomaan minua ja toteaa että onpas siinä ruma nainen. Turhamaisuuteni linnake on siis purettu ja hävitetty, se ainoa. Tukka on minun juttuni. Tai siis olisi, mutta nyt pitää keksiä jotain muuta.

Maallistumisprojektini meni sen siliän tien - takkutukka piti minut maan pinnalla. Saa nähdä miten nyt käy.

Mutta hei, ihanaa haroa hiuksiaan, antaa niitten (vähien) soljua sormien välissä!

Eilen se viimein tapahtui, ihana upea ukkosmyrsky meillä! Voi miten hyvä olo minulla!!! Ja se Sade!


Myrskyn myllertäessä värjäilin terassilla. Lupiinin jälkiväri (kokeilin ph8) tuli alunalla ja kuparilla tumman oliivinvihreäksi. Pitää laittaa kuvaa koko sarjasta, lupiini ennen ja jälkeen... kunhan saan fotarin takaisin koneelleni - koneen vaihto yhä kesken.

Lõikasin minu juuksed eile õhtul, nüüd olen päris nagu kiilaspäine... Psoriaas :S

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ei paha! Kivaltahan toi uusi hiusto näyttää.

marika kirjoitti...

Ohoh, lyhyt!

Aga juuksed kasvavad kiiresti ja lyhyt punapea on ka väga cool:)

Palju jõudu sulle muredega hakkama saamiseks!

Maahiska kirjoitti...

Kiitos, tänan :)

Peaks henna ostma, nüüd ei võib mitte midagi muud värvi kasutada... Mul on ilusad hallid juuksed, kui olen vanaema - aga punane oleks ka hea ;)