Alpakoita ja muuta tavallista.... ;)

Mielenkiintoiseksi tämän päivän teki "aamuinen" (heräsimme klo 11...) puhelinsoitto jonka johdosta riensimme alpakkalaan kerintäavuksi. Mies oli pöydänkääntäjä ja minä huseerasin villoja keräten ja alpakkaa taputellen, Ilovalmari oli pussinpitäjänä (kaula- ja jalkavillat eri pusseihin, satulavillat vielä erikseen). Ensi vuonna haluan opetella alpakan karvojen ajelua! Pikkukeritsimellä varmaan onnistuisin, iso täristää liikaa kättäni. Kuvia en siinä tohinassa saattanut ottaa.

Hyvin ymmärrän että alpakoita voi käyttää myös terapiaeläiminä, niin nunnuja ne ovat. Mitä lie alpakkain luoja ajatellut niitä koostaessaan. Saimme oppia myös että alpoilla on sääressä rauhaset, jotka erittävät popcornin hajua kun eläin on todella peloissaan tai stressaantunut. Ilmeisesti keritseminen ei laukaise vielä toimintoa, koska siellä haisi vain, noh, alpakalle!


En ole ehtinyt paneutua oinaansarveen eilenkään, mitä lienen tehnytkään. Ruokaa ainakin, ja pientä siivousta. Kaupassa käyntiä - niin, ja uimista kylmässä järvessä! Ihmeen kylmää onkin, mutta sinne vaan, ei rannalle palelemaan mennä vaan uimaan. Hankala juttu on järvestä pois tulo (siis sen lisäksi etten haluaisi tulla pois) eli se, että nilkkoihin sattuu kävely sieltä rannalle. Kai uinti rasittaa sen verran tai jotain...? Varsinkin kun vesi huojuttaa niin olen aika otus sieltä rämpiessäni, säälittävä näky varmaan. Taas ovat nilkat turvoksissa ja teen töitä etten happanisi tykkänään vaan jaksaisin iloisesti edetä kohti ensi viikkoa ja luostaria.

Huvitav päev! Olime aitamas alpaka talus. Nii armsad loomad, nii pehme villa! Õhtul käisime kalastamas, sain 10 kala ja oli nii ilus ka järvel, kahekesi mehega.