perjantai 29. huhtikuuta 2011

Häähuumaa




Näinhän se päivä menikin, jännityksessa, liikutuksessa ja työnteossa. Loimitin nauhalautoja samalla (ihmekös sitten kun meni hiukan mönkään) kun Kate ja William saivat toisensa kaiken kansan edessä. Ja kyllä, piti hiukan itkeä tirauttaakin. Olen sitä mieltä, että ihmiset tarvitsevat satujen lisäksi kokemuksia yhteisöllisestä ilosta ja toivosta.

Käsittämätön määrä ihmisiä pakkautuneena johonkin aukiolle poliisivartiossa ei ole minun makuuni, joten tyydyin todistamaan häitä ihan kotioloissa - mutta sain takuulla parempia kuvia kuin monikaan paikallaolijoista! Mutta miten kävikään: onnistuin tärväämään ne parhaat kuvat, sen jälkeen kun olin jo käsitellyt ne nettisopiviksi. Ylpeys ja lankeemus, niinhän se meni? Voin kertoa että oli monta tosi nättiä kuvaa!

Pari asiaa ihmetyttää. Mikä on se hattu-innostus, joka englantilaisia vaivaa? Victoria Beckham (jolla muutenkin oli ihme halatti) sekä prinsessat Beatrice ja Eugenie olivat enemmän kuin tyrmääviä. Lisäksi hääväen joukossa oli lautasantenni+imurinsuulake-yhdistelmä (hattu?) ja joukko niin suuria lierejä että ne peittävät puolen penkkirivin näkyvyyden. Voisiko joku valaista minulle tätä asiaa?

Toinen ihmetyksen aihe on se, että ihmiset saattavat viedä pikkulapsiaan sellaisten väkijoukkojen keskelle. No, onhan tällaisia tilaisuuksia harvassa. Mutta entä jos tulee pissahätä siellä kaikkien keskellä - aikuisellakin??

Kuvan hattu ei liity häihin. Se on Ilovalmarin vappupäähine, jonka hän toi koulusta tänään.

Pulmapäev on veedetud, pildid hävitatud, lõngad segamini ja päike paistab :) Palju õnne, Kate ja William!

7 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

No voi vitsi. Olin IHAN varma että olet oikein pukeutunut juhlaan ja tässä olisi nähtävänä se hattueleganssi!

Noin muuten, satujen, hienouden ja huuman tarpeesta olen ihan samaa mieltä. Olen itse jossain (isossa) määrin menettänyt kykyäni kokea sellaista, ja toivon että vielä joskus pystyn oikein tosissani hurmaantumaan minäkin.

Maahiska kirjoitti...

Tämä on ensimmäinen kerta kun oikeasti perehdyn juhlimaan kuninkaallisia häitä - aiemmin olen ollut liian pieni, liian raskaana, liian väsynyt tai liian muissa maailmoissa. Tosin Victorian häät meni ystävän kanssa puolisilmällä seuratessa, silloinkin lautanauhailun merkeissä.

Hurmaantumisen kyky varmaan syntyy sellaisesta tyhjästä iloisesta hetkestä joka vain odottaa jotain kivaa tapahtuvaksi. Niin että avaa ovet sepposen selälleen ja ottaa hymyillen vastaan hassut hatutkin?

Heli kirjoitti...

No Sinu kübar ei jää printsesside omadele sugugi alla, on sama silmatorkav ja ilus ka:)

Heli kirjoitti...

Ah, nüüd alles lugesin, et polnudki Sinu pulmapäevakübar:D

Maahiska kirjoitti...

:D

Minu pulmapäevakübar on siin: http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/35158/1095731.jpg

Anonyymi kirjoitti...

...ihanat häät:)
Lontoon karnevaaleilla muutaman kerran käyneenä voipi todeta että vaikka silloinkin on miljoona päätä liikkeellä ja pienellä alueella niin bajamajaa on kyllä reippaasti tarjoolla ja osa Notting Hillin asukkaista tarjoaa mahdollisuuden käyttää oman asuntonsa vessaa maksua vastaan...myyvät ruokaa ja juomaakin siinä kotiportailla:)Rikkaampi väki lähtee karnevaalien alta pois maalle huilaan ettei rahvaan mekkalointi häiritse...
Hieno hattu kyllä teillä..!

Tiina

Maahiska kirjoitti...

... mutta jos on keskellä sitä ihmismassaa lapsi olkapäillä istumassa ja lapsi sanoo jotta Äiti nyt pissittää :P Ehkä lapsukaisen kanssa menisi mieluusti sivummalla siis. Nottinghilliläinen vessa ei sekään kuulosta pahalta (nimim. "Elokuva katsottu on" :P)

Aattelin tässä josko laittais huomenna hupihatun päähän Mäntän karnevaaleille (?) mutta hei, mulla on liian iso tukka! Täytyy siis veistää tästä linnunpesä ja laittaa lautasantenni siihen neulalla. Onneksi on pahvilautasia ja helmipäisiä hattuneuloja!