tiistai 26. huhtikuuta 2011

Alpakka poikineen...




... oli Lintusyrjän tilalla naapurissa. Tolkuttoman söpöjä, hassun näköisiä, ilmeikkäitä, persoonallisia - yksi Mike Monroen näköinen oli myös. Yksikään ei (vielä) sylkäissyt meihin uteliaisiin päin mutta arkoja olivat, eivät pysyneet halietäisyydellä ainakaan näin ensikerralla. Pikkuinen alpakka juoksi hontelot jalat vipattaen ympäri pihaa ja kurkisteli uteliaana heinähäkin takaa.

Alpakan anatomian pohtiminen siis jatkuu, jotain jännää lienee työn alla. Vaihtelua huopamunien pyörittelyyn! (Minulla muuten on jokuset vihreät munakorvikset myytävänä hintaan 16e, samoin munariipuksia 10e sis postituksen)



Yritän tänään taas ulkohommia, joriininjuuret odottelevat multaanpääsyä ja pajupuita pitäisi alkaa kasata ruukkuihin. Alan toipua valvomisestakin, mutta takaraivossa piilee sellainen laiska ajatus pitkistä päiväunista...

Alpaka tutvustamine oli väga huvitav, sest pole enne näinud või puutunud kokku :) Väikesed beebid jooksis ümber õue, nii ilusad!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

LIekö tuo valkonaamainen ollut se Mike Monroe? Jos ei olisi jo kokemusta omaperäisistä eläimistä, niin seuraavaksi alkaisin varmasti haikailla alpakoita. Onneksi meidän kirkon vieressä on yksi alpakkatila, jossa on sopivasti avoimet ovet sunnuntaisin puolen päivän jälkeen. Siellä näitä voi käydä katselemassa - ja ainakin jokin aika sitten siellä voi myös saada poskipusuja tilan ihmisrakkailta sioilta... Onneksi kaikkia eläimiä ei tarvitse olla omilla tiluksilla!

Mielenkiintoista kuulla mitä sinulla mahtaa olla kehitteillä!

Maahiska kirjoitti...

Monroe ei suostunut kuvaan, heinä kiinnosti enemmän ;) Ihmeellistä miten jokainen niistä monista monista alpakoista oli aivan eriluonteisen näköinen. "Tukka hyvin, kaikki hyvin" oli yleisin ilme, mutta muutama jurottavakin naama näkyi :D Ilovalmari kuvasi alpoja omasta perspektiivistään ja eritoten kakkakikkareet kiinnostivat. Mukavaa oli.