Happy :)

Näin tänään ensi kertaa kuvan jossa istun Tyttären kanssa sairaalassa ensi kertaa Arnen syntymän jälkeen. Se teki minut onnelliseksi, mutta en voi laittaa sitä tänne ilman lupaa.
Illalla etsin paperikuvista kaikenlaista sälää haasteeseen ja sieltä löytyi vaikka mitä myös tämän päivän kuvaan.
Olisin voinut laittaa niin monta kuvaa tähän mutta valitsin tämän, koska...

day 3. a photo that makes you happy
... muistan tuon hetken, miten onnellinen olin silloin kun näin lasten hupsuttelevan keskenään pitkästä aikaa. Kuva on otettu Suomenlinnassa kauniina lomapäivänä vuonna puurattaat ja paperikengät. Saman ihanan tunteen koin myös viime kesänä uimarannalla: kaikki neljä lastani yhdessä touhusivat ja pelasivat jotain järvessä, minä rannalla Arnen kanssa katselin miten pikkuinen kohtaa vesirajan ja kaikilla oli hyvä olla. Voitte uskoa että nauru on tässä taloudessa ollut joskus kortilla. Ei ole aina ollut iloista, aurinkoista eikä helppoa.
Lapset ovat niin tärkeitä toisilleen, näillä muistoilla ja tunteilla jaksaa hankalanakin päivänä uskoa siihen.

Olen lukenut pari päivää Veriruusuja ja miettinyt omien vanhempieni lapsuutta. Vaikka vuosi 1918 oli jo kaukana takana, se vaikutti vuosikymmeniä minun perheeseeni. Tuntuu että nyt vasta, kun äiti ja isä ovat molemmat pois, olen vapaa ajattelemaan näitä asioita, jotka aiheuttivat niin paljon murhetta ettei niistä voinut puhua. Tuberkuloosi, punaiset ja valkoiset suvut, köyhyys ja varakkuus... Mitä kertoo esimerkiksi se, että Äitin isä oli monen talon omistaja, mutta tyttärensä pisti asumaan saunakamaria puolison ja lapsikatraan kanssa ja pyysi siitä vieläpä vuokraa?

Kui habras ja valus võib olla oma vanemate minevik, kui sõda ja viha võib elu mürgitada nii mitmeks aastakümneteks... ma mõtlen ja proovin aru saada :(