tiistai 16. marraskuuta 2010

Samaa sukua ja näköä :)





Mitäs me, mummu ja mummun kulta. Näin pitkälle ollaan päästy, päivät mummuna sujuivat hienosti ja katastrofeitta. Lapsella on ilmiömäinen kyky nauttia elämästä :) Mummuus ei ole minulle ollut mikään yksinkertainen asia, ehei. Ihana pieni mies on kuitenkin ottanut kädestä kiinni ja vienyt oikeaan suuntaan.

Olen laittanu talkoolaisille ruokia (suurkeittiö-tehoemäntä-martta-ilmiö!) ja värjännyt lankaa nummitateilla. Siitä myöhemmin. Nyt pääsen jälleen näpräämään salaisuuksia, kun salaisuuksien kohteet poistuivat omiin koteihinsa :) (... ei niin että mitenkään joulu olisi mielessä...)


Katolla mummua tuuraa Arnukan äiti, Vanhin Tyttäreni siis <3

3 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Suloinen kuva !

Lissu kirjoitti...

Voihan mummun mussukkaa! Tuo teidàn rakentuva saunanne taitaa valmistua joulunne iloksi, vai?

enkulin käsityöt kirjoitti...

Onpa hyviä kuvia mummusta ja mummun kullasta.