tiistai 16. marraskuuta 2010
Samaa sukua ja näköä :)
Mitäs me, mummu ja mummun kulta. Näin pitkälle ollaan päästy, päivät mummuna sujuivat hienosti ja katastrofeitta. Lapsella on ilmiömäinen kyky nauttia elämästä :) Mummuus ei ole minulle ollut mikään yksinkertainen asia, ehei. Ihana pieni mies on kuitenkin ottanut kädestä kiinni ja vienyt oikeaan suuntaan.
Olen laittanu talkoolaisille ruokia (suurkeittiö-tehoemäntä-martta-ilmiö!) ja värjännyt lankaa nummitateilla. Siitä myöhemmin. Nyt pääsen jälleen näpräämään salaisuuksia, kun salaisuuksien kohteet poistuivat omiin koteihinsa :) (... ei niin että mitenkään joulu olisi mielessä...)
Katolla mummua tuuraa Arnukan äiti, Vanhin Tyttäreni siis <3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Suloinen kuva !
Voihan mummun mussukkaa! Tuo teidàn rakentuva saunanne taitaa valmistua joulunne iloksi, vai?
Onpa hyviä kuvia mummusta ja mummun kullasta.
Lähetä kommentti