maanantai 29. marraskuuta 2010

Ompelua, auton korjausta ....perintöpöytä ja ansaittu munkkikahvi


Saimme lauantaina vietyä mitran askelen verran lähemmäs Valamoa eli Jyväskylään, samalla reissulla haimme pienen kourallisen "paastohenkisiä" korukiviä (ortodoksi ainakin ymmärtää ;D) ja veimme kaksi hopeoitua sormustakin omistajilleen. Mitran päällä oleva ikoni on jälleen paikoillaan. Mukavia tällaiset työt.


Monta tuntia setvimme myös isän vaatteita, kirjoja, valokuvia... haimme sohvapöydän, jonka pohjassa lukee "RK 1975" - isä teki sen ensin, myöhemmin sille kaveriksi valkoisen lasikaapin, minulle 13-vuotislahjaksi. Näin kaappi sai kaverin jälleen luokseen. Hautajaisiin pitäisi valmistautua, miettiä kyytejä, tarkistaa vaatteet ja etsiä villahousuja. Kynttilä, valokuvia, pöytäliina... mitä kaikkea tarvitaankaan.


Tänään yllätin itseni ompelemasta mekkoa - vielä puuttuu yksi nauha. Tämä on Nuoremmalle Tyttärelle. Mustaa on niin hankala kuvata... Mutta malli on melkein omasta päästä ja siltä se näyttääkin - läheltä ei saa katsoa!

Auto meni tänään katsastuksesta melkein läpi, muutama pikkujuttu (mm. jarrut.... ;D) on korjattava kuukauden sisään. Mies makasi auton alla kaksi päivää tuossa karmeassa pakkasessa. Sanoi, että "onhan näitä hommia tehtävä kai Grönlannissakin". Siitä sai kuulemma ihmeellisesti potkua :) Melkeinmenon kunniaksi kävimme halvalla kahvilla ja munkilla kokoustamassa: tiukan neuvottelun tuloksena se, että loppupäivä katsotaan Frasieria ja löhötään sohvalla. Hyvä, eiks vain?

2 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Upea päivä sinulle!Ja kyllä Frasier kruunaa kaiken .Onnea melkein läpimenolle.
Pakkasiltaasi lämpöinen ajatus♥

Maahiska kirjoitti...

Kiitos Maria :) yöllä pakkanen huiteli -25 hipoen, lultavasti enemmänkin koska mittarimme on tuon ikkunan vieressä ja ikkuna päästää kenties lämpöjä läpi... Ihanaa oli herätä aamuviideltä toteamaan että pakkanen oli laskenut reilusti ja talo oli yhä lämmin.