lauantai 14. elokuuta 2010

Hetki aikaa hengähtää

Vai luulenko vain? Kiireisen viikon jälkeen on kuittiventti olo. Järvi helpottaa, tänään en olisi tahtonut nousta vedestä pois lainkaan. Odotan Suurta Ukkosta yhä, meillä ei ole vieläkään ollut kunnon jyrinöitä. Tiedän kyllä, ettei se ole leikin asia. Silti odotan. Saa odottaa jos tahtoo.



Sain postista paketin, jossa selvästi lukee että lantaa. Siellä on tosin lankaa sekä krappia ja kokenillia!

Olen lukenut Annie Hawesin kirjan Kypsä poimittavaksi ja nauranut ääneen. Olen etsinyt viikinkinappien malleja. Olen myös ommellut housut ja takin Isoveikalle Hämeenlinnaa varten.



Olen puolessa välissä Miehen viikinkipipoa, neulakinnastelua ja turkista.



Lasten koulut ovat alkaneet hyvin, paremmin kuin uskalsin odottaakaan. Mutta kotona kärhämöinti ja kilpailu jatkuu kesän malliin. Kuuluukohan se ikään? Saan elohiiren vasempaan silmään aina hermostuessani (kyllä, aivan kuin komisario Clouseaun pomo!) ja sitä tapahtuu nyt joka päivä...

Arne oppi kävelemään, ja ylettyy nyt joka paikkaan ;)



Miten tylsää olla näin uupunut.

4 kommenttia:

Sarvinainen kirjoitti...

Kylläpäs Nono näyttää vanhalta tuossa :D Tai siis "vanhalta", ainakin 17-vuotiaalta :D

Maahiska kirjoitti...

Eiks oo ihan ku Amppa, melkein!

Heli kirjoitti...

Ta on nagu muinasjutuprints!!

Maahiska kirjoitti...

Jah, ta ON prints! :)