Makkaranpaistoa ja aurinkoa

Tänään oli kulmakunnan hiihtimet kovilla: 24 tunnin hiihto vei meidätkin ladun ääreen, makkaranpaistokojuun kahdeksi tunniksi. Minähän en osaa hiihtää mutta mehua osaan lorottaa termareista mukeihin. Ihmeellistä miten jotkut osaavatkin suihkia ylämäkeenkin kuin... varpuset tai jotain? Ja nauttivat siitä! Makkaraa ei mennyt sanottavasti kaupaksi, olivatko ihmiset jo kyllästyneet vai paastosivatko kuten myyjät...? Meidän oli tosin syötävä kaksi palanutta makkaraa (hävittääksemme todistusaineiston epäonnistuneesta myynnistä :-D) ja se oli pahaa, oikeasti. En siis moiti heitä ketkä ottivat vain mehua. (Olipa siis hyvin piilotettu paasto! Aivan paasto-ohjeiden mukaan ;-p)

Kahden tunnin aikana tunnistin tutuista ihmisistä vain kolme ja heistäkin yhden väärin.

Mutta tänään opin että osaan ja pystyn olemaan ihmisiksi nykyään tuollaisissa tapahtumissa (tuohon voi perheen varhaisteinillä olla jotain sanottavaa. Pilkkihaalariin pukeutunut hassuhattuinen lempinimellä lastaan huhuilevä äitimuori ei kuulu tuonikäisten topten-listalle...?). Pieni epäilys tietysti kaihertaa - oliko vika makkaroissa vai niitten myyjässä kun tavara ei huvennut....... :D Ehkä rento pilkkihaalari-lookini ei ollutkaan niin latu-uskottava kuin luulin?

Vedostin eilen grafiikkaa myyjäisiin, hankimme tsasounarahastoa pikkuhiljaa. Jos ken haluaa saa ostaa vedoksen hintaan 10e plus mahdollinen postitus. Tämä tarjous voimassa pääsiäiseen saakka. Värejä ovat punainen, tumma violetti ja ruskea. En oikein osaa numeroida noita kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, koska jossain vaiheessa päätin etten vedosta tuosta enää ja suljin sarjan kahteenkymmeneen. Nyt vedostanen ainakin sata jos käsi vaan kestää.