torstai 11. helmikuuta 2010

Kas näin heiluu puikot... ja vähän koukkukin

Taas on tullut pari juttua, käpäliin ja kaulaan. Olen tehnyt myös ihanan hatun, josta saan kuvan vasta huomenna - haluan kuvata sen ulkona... näette sitten miksi. Toivottavasti aurinko paistaa!

Tänään juostiin asioilla taas, vaikka luulin ettei tarvitsisi. Miksi joka päivä??? Miksi ihmeessä ne kaikki asiat ei voisi tulla kohdalle samana päivänä että voisi hoitaa kerralla? Mutta voi sentään miten hyvää palvelua sain Keuruun Seppälässä! Kannatti siis mennä ja vielä imaistiin herkkukahvit Maalaisvakassa reippaiden itsiemme (???) kunniaksi. Jeps. Nyt on päivä pulkassa ja voin mennä maate, neule kainalossa....

Eilen tuli kolme vuotta Äitin kuolemasta. Suru on hiipunut, kaipauksen ailahdukset tuntuvat joskus haikeina.

3 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Kui ilus foto emast, kaunis naine, lapsed kelgu peal. Sirelililla hing ... miks emad ei jää meiega lõpuni...
Aga need on peened kindad, nii nii võrgutavad!

Maahiska kirjoitti...

Mu ex-blogis on lugu emasta, fotoga. Fotos ema on 70... http://maahiska.vuodatus.net/blog/1158828/aiti-ait-maammoseni/
Tema juuksed oli brünett veelgi kui suri. Ema oli pahandavast haige, oli tema aeg ju ära pääseda... Aga see oli mul rask, sest ma sattusin lõpust otsustama :(

Eva Grelsdotter kirjoitti...

Mun ranteita särkylöitsi taas illalla kamalasti. Ihanaa saada uudet käsineet! <3