Ja ne eivät olleet joulukuusenpalloja edes. Kahdeksan vuoden tauon jälkeen sain migreenin siitä silkasta ilosta kenties, että emme saa enää kotisairaanhoitoa vaan dosetit pitää täytättää terveyskeskuksessa tästälähin. Aargh. Mulle tuottaa ahdistusta pelkkä ajatuskin - ajaa sinne ja takaisin dosetit mukana, reseptit taskussa, lääkemuutokset mielessä, uudet ihmiset, jonottaminen, reseptien uusinnat..... mutta näillä havuilla mennään jollei sitten tiputa veneestä kuin jokisen eväät tai jotain. Kaupunki säästää kaiketi jotain tässäkin.
Mutta ei se mitään, migreenistä huolimatta pidimme ompeluseuraa tänään kahvilassa Lissun kanssa ja oli mukavaa. Kotona paistui sillävälin taatelikakku, aamulla tein hedelmäkakunkin ja heitin karjalanpaistin uuniin. Kotiin tultua tainnutin itseni muutamaksi tunniksi migreenilääkkeellä ja nyt on taas eho olo. Sisko ja nuorempitytär väsäsi piparitaikinaa ja muuta. Jääkaapissa pyllistelee koko joukko marsipaanipossujakin :) Kaikenkaikkiaan voi jo kurkistella ikkunasta joko näkyisi lentäviä poroja tai jotain....
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti