Oikeus olla rajaolento

Lämmintä kylmän päälle

2012-01-26T08:28:00.000-08:00

Olen pyhittänyt nämä päivät Fair Islelle täysin, lukuunottamatta pakollisia tiskauksia ja ruuanlaittoja. Mies on tehnyt pikatilauksena hopeista sydänriipusta yläkerrassa (pika ja pika... työaikaa 6 tuntia). Ilovalmari on kipeänä, kuumetta ja pääkipua, Isoveikka potee akillesjännettään. Mutta talvi on näyttäytynyt jälleen niin kauniina. Postia hakiessa aivan huvikseni tein pyrähdyksen omenapuitten ympäri. Talloin rinkulat niiden juurelle jäniksien harmiksi.

Oma flunssa hellittää jo, sydänkin on rauhoittunut taas. Leposyke 96 ei ole kiva.

Talvi, mitä se on? Ennen sydänsairautta jopa pidin aamujen kylmyydestä. Nyt en haluaisi peiton alta pois lainkaan. On vihlovaa kulkea kylmillä (+3-+8) lattioilla, sydäntä kirjaimellisesti särkee hengittää kylmää ilmaa. Hain kaapista Äitin vanhat Uggit, aidot varmaankin koska ikää näillä on parikymmentä vuotta. Liimaa kärkeen hiukan, hieno sidonta ja tuoliin kutomaan liiman kuivumisen ajaksi. Taas kelpaa.

Muuten pidän sisällä mustia huopatöppösiäni. Aion huovuttaa itselleni mongolitöppöset kunhan kerkiän. Sitä odotellessa tuplahuopapohjaiset kirppislöytöni ovat enemmän kuin ihanat. Muu talvivarustus sisätiloissa on 2 villapaitaa, villapipo, kädenlämmittimet, villasukat, kahdet housut (joista toiset sodanaikaista hyvää villaa) ja kauluri/kaulahuivi.

Olen huomannut että puhun taas enemmän kuvin kuin sanoin. Kysykää minulta jotain, niin vastaan! Saisin kirjoitettua....

Olen jälle istunud koos see vestiga, soojad kingad jalas ja mütsi peas. Põrandal on ainult +3-+8. Enne südame haigust mulle meeldis külm, nüüd enam ei. Aga talv on nii ilus, päikesel. Poisid on ka haige, elame nagu siilid, endas pesas :)

Harvoin tarjolla

2012-01-24T08:26:00.000-08:00

Meillä harvoin on voitu ostaa suksia silloin kun niitä tarvitaan.

Harvoin on myöskään kudottu tällaista - jos koskaan! Ajattelen vielä sitä, että näitä liivejä ovat naiset rakkaimmilleen kutoneet iät ajat.

Ja joskus harvoin kuoriutuu meillä hopeisia tipuja!

Harva saan kududa nii ilusad kampsunid, ja veel harvem saab meile hõbedased kanad! Aga päev parim asi on see et väikemees sai uued suusad!

Fair Isle

2012-01-22T06:35:00.000-08:00

Ensimmäinen Fair Isle siis aluillaan. Ihan mukavaa kun pääsin jo itse kuvioon. Kahdella värillä kaksi oikein kaksi nurin ei ole minun juttu...

Esimene Fair Isle! Värviteraapia!

Tänään lomailen

2012-01-21T01:07:00.000-08:00

Maahiska aloitti viime yönä pitkän urakan: fair isle-slipoverin Miehelle. Kuumeisena ährätty parituntinen nosti hien pintaan sopivasti ja nukuin kuin se kuuluisa tukki. Meillä on muuten lahjoituksena saatu parivuoteen höyhentäkki joka kahisee hirveän kovalla äänellä, mutta siihen totuttuamme aivan ihanan lämmin!

Tänään siis lepäilen, kudon edelleen, ehkä vaihdan välillä lapaskutimukseen, enkä vissisti tee mitään kotitöitä.

Maahiska on puhkusel täna. Loen, teen uus fair isle- vesti, magan ja olen õnnelik: olen elus, veelgi! Aga eesti keele grammatika ei õnnestu ikka veel!!!

Tämä videon vanhoista kuvista koosti vanhimman sisareni nuorin tytär Australiassa.

Ihan tyhjä pää

2012-01-20T06:21:00.000-08:00

Jos ei räkää oteta lukuun. Sairastuin siis jälleen, jo toinen kerta sydänvaivan jälkeen. Ja yleensä kun en huoli nahkani alle näitä kulkutauteja laisinkaan. Soitin jo sairaalaan ja sain luvan ottaa influenssarokotuksen jos haluan - kunhan nyt niistän ensin tämän taudin loppuun. Mutta uskallanko ottaa rokotusta, kun olen yliherkkä nyt kaikelle?

Arne oli meillä siis 5 päivää ja olipa siinä touhua kerrakseen. Nuorimies oli myös kuumeessa mutta siitä huolimatta halusi pukeutua vapaamuotoisesti. Kun ottaa huomioon että meillä muilla on villapaidat, kahdet villasukat, hattu sekä kahdet pöögät päällekkäin niin seuraava kuva ilmentänee mummun huolenaihetta aika hyvin. Arne ei halua pitää vaatteita. Ja näytti tarkenevan loistavasti, oli hyväntuulinen ja leikki iloisesti ja jorisi itsekseen. Mutta annas olla kun yritin pukea päälle hiukan pitkähihaisempaa - housujen lahkeetkin Arne kääri polviin. Sukat hän huoli viimein eilen illalla ja karvahatun tänään aamulla.

Mies onnistui viimein munimisessa. Ihme miten helposti se käy esim. kanalta. Täällä on uurastettu viikko. Onnistuminen johtuu oikeasta seossuhteesta! Jihuu!

Vanaema siin jälle haige, on palavik, köha ja jookseb nina ja pea valutab. Aga lapsega elu oli töö täis! Arne läks täna kodu, minu paik on nädalavahetuse ajal jälle teki all! Mees see muni kaks munad, hõbedased.

Tinahäät

2012-01-18T22:15:00.000-08:00

Tänään tulee kymmenen vuotta siitä kun Hartolassa eräässä saaressa, ulkosalla räntä- ja lumisateessa kuljettiin havuseppeleet päässä pöydän ympäri kolme kertaa... :)

Sen kunniaksi sain Mieheltä ruusun. Wikipedian mukaan on tina- tai posliinihääpäivä. Noista tina sopii meille paremmin, mutta ruusu on hopeaa.

Pulmapäev; kümme aastat tagasi meid pühitseti saarel, õues, lumesajus... Ja ma olen alati nii õnnelik!

Sain eilen ihanaa postia!

2012-01-18T01:07:00.000-08:00

Amazon lähetti minulle kauan haaveilemani kirjan The Garden Cottage Diaries!Olen tätä ennenkin hehkuttanut ja nyt vasta hehkutankin! Niin ihana, jo kirjan tuntu, kuvat, kaikki! Jos minulla olisi idoleita, olisi Fiona Houston yksi heistä. No onhan minulla, myönnetään - Camilla Plum sekä tanskalainen maajussi Frank Erichsen.

Signeerauskin on! Mikä muukaan tuo voisi olla?

Vaata mis ma sain! Fiona Houston elas "vana-aegselt" ühe aasta jooksul ja kirjutas tema raamat. Vana-aegsest elust ma unistan ka.

Äänestystä ja karsastusta

2012-01-17T06:55:00.000-08:00

Tänään:Maahiska kävi antamassa äänensä Pekalle.Ja sai uudet rillit ja vasen silmä protestoinee jonkin aikaa.Sekä jupisee ankarasti: joku ääliö käynyt tyhjentämässä kaksi kassillista kompostijätettä "meidän" lähteeseemme. Siis siihen josta perheemme hakee juomaveden. Poliisiasia.

Lumikki? ...valkea kuin lumi, punainen kuin....

Hattu tekee miehen kuin miehen :)

Vaalimunkilla!

Hääletuspäev, ja uued prillid. Kohvikus koos Arnega sõime maiuspalad kohviga.

Ja mingi idioot on tühjendanud prügi meie allikasse!!!!! Mul on ka sealt pilti ...

aga see pole nii tore näha....

Kylmää ja lämmintä

2012-01-15T04:19:00.000-08:00

Aamulla kankea herätys; ulkona -20 ja illalla ei voitu lämmittää tarpeeksi kun kotitonttu unohti hakea puita sisälle. Siinä asia jota kaipaan: puitten kantamista. Ja lumenluontia. Siis en saa niitä nyt tehdä.

Pesussa kutistunut punainen villapaita on jossain vaiheessa muuntunut ranteenlämmittimiksi, mutta ilman koristeluita ne olivat perin tylsät. Odottelin pesukoneesta Erinäisiä Asioita (joista myöhemmin) ja kylmyyttä uhmaten riisuin rannikkaan kerrallaan ja kirjailin niihin sydäntä lämmittävät kuviot. En ole koskaan ollut sydänkuvion ystävä (enkä puuron enkä jugurtin) vaan annapas olla kun oma sydän meni rikki. Nyt kelpaa. Voin vain toivoa että sydämeni kammiot olisivat jälleen tuon muotoiset!

Autolla ajaessakin tarkenee nyt. Vanhassa autossa ei toiminut lämmitys lainkaan - muistelen kauhulla viimetalvisia reissuja... Illansuussa aurinko ilahduttaa, eilen oli jälleen mitä kaunein auringonlasku. Keittiön ikkunat länteen päin siitä saa nauttia koko leveydeltä.

Eräät työt ovat jumissa. Skrymppäys ei onnistu. Olen myös etsannut neljä levyä, sekään ei onnistu. Joskus näin, toivottavasti joskus toisin.

Mõned tööd ei õnnestu, siis teised jälle toimuvad hästi. Päike paistab, aga aias on 50cm lumi ja nii külm... Randmesoojad saivat südamed, ja kaminates on tuli.

Mitäkummaa?

2012-01-12T03:00:00.000-08:00

Ja mitähän se maahiska nyt on keksinyt?Teatteriin tulossa jotain kivaa, toukokuussa. Matonkuteen virkkaaminen jättikoukulla saa pulssin kohoamaan, mutta on ainakin vaihtelua!

Teatri riiete tegemine on väga huvitav ja tore! Maikuus on siis esietendus...

Vaaleanpunainen iltapäivä

2012-01-10T06:37:00.000-08:00

Ulkona oli utuisen vaaleanpunaista hetki ennen auringonlaskua.

Kävin tänään vielä vaihtamassa kehykseni liikkeessä, nämä vihreät Arnette-merkkiset olisivat hauskan nimiset mummulle... mutta valitsin punaiset, reikäpitsisomisteiset. Olisin ollut aikalailla opettajan näköinen! Haluaisin olla henkilö, joka pukeutuu hassuihin kirkkaanvärisiin laseihin ja jos voittaisin lotossa voisin hankkiakin parit lisälasit. Yhdet kehykset laittoivat silmäni loistamaan entistä vihreämpinä, mutta malli oli liian kapea monitehoille.

Olen ahkeroinut epämääräisiä hatunkoristeita ja rannesuojia ja leikannut Isoveikan kiharat välimerellisen tuuheat hiukset. Olen tehnyt suppiskeittoa, lämmittänyt taloa, kuunnellut Indigolapsia, juonut liikaa kahvia ja nyt aion kutoa lisää. Kassillinen jämälankoja odottaa.. jotain. Kun vain keksisin mitä teen!

Olen valinud uued prillid, punased pitsiga. Nemad rohelised oli ka toredad, aga mulle meeldib punane ja ümmargune mudel.

Täna õue oli nii imelise roosa õhk!

Puuroa, komisario Palmu!

2012-01-08T22:53:00.000-08:00

Pitää vielä ihmetellä ääneen.

(kuva ei liity tähän mitenkään, joskin hapankaali maistuu edelleen)

Sydänvian ilmestymisen jälkeen olen pystynyt syömään puuroa ja jugurttia!Tylsistä sivuvaikutuksista mainittakoon mm. laajentunut vyöruusualue, puuttuvat kuukautiset, ja se täysuintikielto edelleen.

See südamehaiguse pärast olen suutnud sööma putru ja jogurtit!!! Imelist, sest lapsepõlve pärast en ole suutnud!

Sukkia, inkapipo ja Compo

2012-01-08T01:31:00.000-08:00

Radiohiljaisuus on johtunut kiivaasta kutomisesta. Neuloin Tyttärelle "mahdollisimman ei-inttimäiset" sukat, kolmet sellaiset. Kahdet niistä tässä, kuvattu autenttisessa ympäristössä. Kävimme moikkaamassa rouva alikersanttia sotkussa. Blogissaan Tytär on tilittänyt tuntojaan, sekä hyviä että huonoja päiviä. Hän on pärjännyt hienosti vaikka sairastaminen on vienyt voimia. Onneksi intissä huolehditaan hyvin niin keuhkoputkista kuin jalkavammoistakin. Olen miettinyt paljon mihin kaikkeen alokkaat joutuvatkaan, siis valtaosa nuorista miehistämme ja nämä vapaaehtoiset naiset. Urhoollisuusmitali minulta heille! Ja iso hali.

Olen väsännyt myös valkoisen inkapipon, lapaset ja kaulahuivin tilaustyönä. Lankana Katian Peru, se ihana. Vielä kyllä kirjailen pikkuhelmiä niihin! En halua päästää käsistäni sellaista joka ei näytä minulta. Malli oli Modasta - ja aika huono. Jouduin korjaamaan. Pipoon tulee vielä osavuori fleecestä. Ehkä se auttaa noihin lerppuviin korvallisiin - tein kuitenkin ohjeen mukaan kun niin oli tilattu. Lapasten ohjeen (neuletiheys 13s=10cm) etsin netistä, mutta sen jouduin muuttamaan kokonaan. Ainakin nyt minulla on paksun langan lapasohje omasta takaa.

Vielä kutaisin Compo-myssyn koeversion. Kyseessä siis sarjan Vielä virtaa renttulimies Compo ja hänen uusi (viimeisimmällä tuotantokaudella nähty) Aran-myssynsä. En löytänyt juuri samanlaista mallineuletta, joten jouduin harjoittelemaan. Seuraavan pipon tiedän jo miten teen - tämä on seiskaa ja liian ohutta. Mutta käyhän tuo päähän ja on lämmin. Pompulat pitää harventaa ja palmikko saada jotenkin leveämmäksi/litteämmäksi. Ei tule dementiaa maahiskalle kun näitä pohtii. Yläkuvassa Compo itse.

Olen kudunud sokkid ja mütsid, tellimustööna ning enda rõõmuks. õue on nii külm, eile õhtul -20. Ärkasin ööl kui kassid puistasid minu kõige ilusama klaasipurgi põrandale. Järgmisel ööl on nad aias, võib-olla ainult -10....

Vuoden vaihtuessa

2012-01-01T07:07:00.000-08:00

Vuoden viimeisenä päivänä veimme Haapamäelle ison sukuseurariipuksen. Valamista kokeiltiin tuloksetta kuusi kertaa... Sahattu/kaiverrettu pronssi siis materiaalina, ketjun papukaijalukko kuparoitua hopeaa. Ja talo, se oli niin kaunis!

Rumiksikulahtaneet kirkkosukat saivat uutta väriä sipulista. Eli yhdessä rautavetemme kanssa oliivinvihreää. Yllättävää ja kaunista - keltaista teki mieleni, mutta ei lainkaan paha!

Kirjasinmetallista valettu "tina" - upea frouva, hiukset kuin vesiputous. Etupuolella myös kasvot ja jaloissaan hänellä hyörii koko työväenluokka. Sellaisia hahmoja kuin neuvostopatsaissa....

Yöllä tietysti paukuteltiin. Katselin pimeällä pellolla muitten hääräilyä. Pysyin savuista kaukana. Uusi antibiootti melkein auttaa, ja melkein siitä ei tule allergiaa... En oikeastaan kovasti ole odottanut tätä vuotta. Tulee olemaan hankaluuksia niin paljon, leikkauksia ja tutkimuksia. Jospa kuitenkin jokin toivonsäde? Vaikka tuollainen kihara?

Eilen iltapäivällä uskaltauduin saunomaan - tarkoittaa ilman löylyä jo haalenneessa saunassa siis. Nautin hiljaisuudesta, ihanasta saippuasta (afrikkalainen mustasaippua!) ja lyhdyn himmeästä loisteesta. Tuoksuista, äänistä. Kaikesta pienestä.Eesti keeles hiljem... pildid rääkivad!

Vierien kohti vuodenvaihdetta

2011-12-30T05:18:00.000-08:00

Vihdoinkin alkoi sataa lunta, kuvittelen kuinka menen makaamaan hangelle (noin 1cm jo kertynyt) ja vierittelen itsestäni mukavan pallosen; joku saa nostaa minut pystyyn tuonne postilaatikon viereen ja tökätä kynttilän pään päälle tervehdykseksi. Visio syntynee lievästä kuumeilusta, en ole saanut vielä uutta antibioottia lukuisten allergioitteni vuoksi. Toinen visio on muotikuvauksista saunan kuistilla, haluaisin näyttää miten nätti mekko minulla on.

Siis yskää, kuumeilua, mutta nätti mekko. Ei hullumpi saldo vuoden viimeisille päiville. Ja olen elossa. Vielä kun saisin pääkasuni järjestykseen ja Oikeita Ajatuksia. Oikein kipeänä menin kylpyyn ja haastattelin itseäni - elämäsi 6 tärkeää paikkaa? Elämäsi 6 tärkeää julkisuuden henkilöä (oli muuten aika mahdoton tehtävä!)?Mies uurastaa yhden hankalan tilauksen kimpussa. Aina tulee töitä, joita ei ole koskaan ennen tehty!

Olen üha haige, aga elus. Mees teeb viimase hetke tööd, hommikul peaks ehted valmid olema ja klientile saatma. Uue aasta mõtted on siin: ole terve, ole rõõmus, ole õnnelik!

Oli kilttejä lapsia, ja aikuisia

2011-12-29T08:34:00.000-08:00

Lahjat antaa, lahjat saa... itse annoin rakkaimmilleni mm. itsetehtyjä sukkia ja kaulahuiveja, rannekoruja, koljada-enkeleitä, teetä, yrttisuolaa ja maatuskaheijastimia. Yllättävän paljon siis teinkin, vaikka tuntui etten tee mitään. Ja koska olen niin perin kiltti sain itsekin lahjoja. Pyjama, neulemekko, kirjoja... teetä, kahvia, suppiksia! Kalenteri! Suklaata ja polkkakarkkia! Oikein hävetti, niin paljon sain. :)Se Vävymiehen takoma juttu: tuohuksensammutin! Ripustusnauloineen. Lisäksi hakanen ja jokunen aspi, huussin oveen siitä.

Mies antoi the Sormuksen. Tähtirubiini, hopeaa, ikivanha roomalainen malli.

Ilovalmari myös ojensi itse tekemänsä sormuksen. Se oli pakattu itsetehtyyn laatikkoon, pieni insinööritaidon näyte sekin.

Vanhempi Tytär kutoi silmieni alla violettia kaulaliinaa, ja antoikin sen minulle. Ihana!

Isoveikka oli hankkinut äiteelle kauan himoitun neulekirjan, "12 ajatonta mallia Brittein saarilta". Ja Nuorempi Tytär muisti meitä hieromakojeella, sellainen hupsu kolmijalkainen pinkki kapistus jolla voi huristella pitkin selkää - ja nilkoissa se tuntuu aivan mahtavalta! Siskolta sain kirjan Helene Schjärfbecin kirjeistä Maria Wiikille - sen luin hetioitis ja innostuin hakemaan kirjastosta jatkoksi Maria Wiikin elämänkerran, jälleen kerran. Sitä ennen voin tarttua eestinkieliseen Muumipeikkoon ;)

Piparkakkutalo maistui hyvältä. Äitin ja Mummun rakkaat myytinmurtajat-touhussa: voiko piparkakkutalon syödä yhdessä illassa?

Olen ehtinyt tehdä koljada-enkeleitä lisää, ja viidet linnunpesäkorviksetkin lennähtivät tänään maailmalle. Ihmeesti jaksaa kun hiljakseen tekee. Ja mieluista, niin mieluista!

---------------------------Väliaikatiedotus; olen allerginen saamalleni antibiootille. Rapsutin koko viime yön kuin apina, kutisi niin hirveästi. Huomenna uusi lääke, vai uskallanko enää???Sain kaamera jälle töötama, pildid siin. Palju käsitööd, palju raamatud, palju... palju kõik!

Joulun tienoilla tapahtunutta

2011-12-28T12:40:00.000-08:00

Yhä puolikuntoisena en jaksa tarinoida. Kuvia tulee pikkuhiljaa, ensin ne jotka saatiin ongittua kameran uumenista ennen kuin lataus loppui.

Vävymies takoi uudella polkuahjolla... mutta mitä? Kuvaan sen myöhemmin...

Mies teki kynttilänsammuttimia, messinkiä.

Ja uunissa oli kahden kerroksen väkeä, hupsis!See rummi joomine loppes lühikese, sest ma hakkasin köhima... aga nüüd on parem, hommikul tahan õue! Uued pildid saa näha nädalavahetuses, kui ma leian uue kaamera akulaadija. Palju kingitused, mõned piltid, jah!

Kissakin sen tietää

2011-12-27T09:29:00.000-08:00

nimittäin sen missä on talon paras paikka. Kuvassa vanhemman Tyttären Iipu-kissa.

Toisaalta olen sitä mieltä, että paras paikka on yhä petissä. Tulin äsken lääkäriltä - keuhkoputkentulehdus, antibioottikuuri, ja kuumettakin kuulemma on. Mitä minä mittareilla, ainahan voi käydä lääkärillä tarkistamassa....Myöhemmin lahja- ja joulupostausta. Talon ainoan toimivan kameran laturi on häviksessä.Kus on maja kõige parem paik? Noh, pühakuju all! Kass see teab. Mulle kõige parem on voodis, mis magan bronhiitis ja joon rummi. See pole keelatud!

Joulurauhaa!

2011-12-23T03:37:00.000-08:00

Toivotan teille kaikille rakasta joulua, iloitkaa läheisistänne ja kaikesta hyvästä!Maahiska menee nyt kiltisti petiin, peiton alle!Häid, armsad jõule teile kõigile! Olge rõõmsad kõigest heast, mis teil on!

Joulunuhaa ja mummunkissamehua

2011-12-21T07:37:00.000-08:00

Maahiska sai flunssan, harvinaista. Yskä vaivaa, kuumeiluakin on hiukan, tonttu olo. Se kai sopii ajankohtaan.Eilisillan joulujuhlasta on likinäköiset muistot kun unohdin kakkulat kotiin. Perunat ja porkkanat kiehuvat mies-avusteisesti liedellä, bataatit pian samoin. Mutta kuka tekisi torttutaikinan? Millefoglie oli loppu joka kaupasta! Juon kuumaa ja vahvaa aroniamehua, joka on saanut meillä uuden nimen. Arne juo kotona ja hoidossa mehukattia mutta mummulassa on mummunkissamehua.

Maahiskal on nüüd nohu ja gripi, kuidas see tuleb hästi jõule ajaks... sest on nii päris päkapikk olek, või mis on see tonttu eesti keeles... Pea on nagu puu, nina on punane ja silmad valutab.Aga jõulud söök peaks tegema. Kartulid ja porgandid keeb pliidil, mees on nüüd peakokk.

Sinistä ja punaista

2011-12-18T06:08:00.000-08:00

Maahiskan punaiset kengät ja myttyiset kirkkosukat.

Kylässä kirkkokahvilla tänään hienot (joskin raa'asti värjätyt) orkideat.Tänään oli Keuruulla liturgia ja minä pystyin laulamaan kuorossa!Minu eesti keel on olnud puhkusel :P Täna oli kirik ja sain kooris laulda!! See oligi hea, kartsin et ma ei suuda siis laulada, minu süda ei ole veel korras. Aga hästi se toimus.

Jouluun valmistautumista

2011-12-17T04:53:00.000-08:00

Tänä vuonna piparikissat näyttävät tältä, viime vuonnahan ne olivat...

tällaisia.

Otto meinaa saada joululahjoja ja on kiltti, teepussi päässä on ihan pikkujuttu.

Pipariaika, arkikaaos ja jotain valmistakin

2011-12-14T09:27:00.000-08:00

Keskiviikko, sellainen tavallinen päivä pitkästä aikaa!

Etsi kuvasta ruokapöytä!

Tänään valmistui muistosormus...

... ja maatuskapinssi (kuvassa vielä keskeneräinen).

Piparkakku-ukot olivat työn touhussa.

Mutta miksi Oton pitää nukkua puoliksi pöydällä?

Hieno päivä! Vaikka Ilovalmarilla olikin hiukan kuumetta ja röhää.

Ilus päev, tööd ja see tavaline kaos; otsige pildist meie söögilaud!

Sepällä kylässä

2011-12-12T23:05:00.000-08:00

Kotkaan mennessä poikkesimme Takomo Routaraudassa eli Anssin uudella pajalla Korpilahden satamassa. Takomotuotteiden lisäksi sieltä saa ainakin lasitöitä ja hyvää mieltä.

Vävymieskin on perustamassa pajan ensi vuonna tänne Keuruulle. Olen seppien ympäröimä! Eikä haittaa yhtään ;)

Olen nii õnnelik et minu elus on mitu sepad! Siin on Anssi töötuba Korpilahti sadamas, Takomo Routarauta. Väimees loob ka sepakoda järgmisel aastal siia Keuruusse :)

Lumihiutale

2011-12-11T11:54:00.000-08:00

Anoppikullan lumihiutalekoru, kultaa, hopeaa ja hiottu vuorikide. Miehen suunnittelu ja työ, yhteinen idea. Anoppi on nimittäin maailman taitavin lumihiutaleitten leikkaaja!

Kotimatkalla empiirinen tutkimus siitä, kannattaako ajaa pikkutietä lumimyräkässä illalla väsyneenä.

Sydän on jo hiukan rauhoittunut mutta kehoni tuntuu olevan jatkuvassa hälytystilassa. Poden palan tunnetta kurkussa, siihen ei auta antihistamiinit eikä mikään - luultavasti siis stressireaktio. Kroppa on kaiken aikaa varpaillaan yhä.

Jälle kodus, lund, tuul, pikk reisi pimedas, väsinud - aga kõik hästi, oleme turvalisest kodus! Minu armas ämm sai see kauni kuldne ja hõbedane lumehelves kingituseks meilt.

Korvamatojen parhaimmistoa

2011-12-09T00:02:00.000-08:00

Lähden Kotkaan viikonlopuksi, tämä päässäni soiden. Jostain syystä muistan vasta ensimmäiset säkeet, mutta niistä riittää varmasti moneksi tunniksi :) Sointuvaa viikonloppua kaikille!

Lähme sõitma Kotkasse nädalavahetuseks, see laul minu peas heliseb :)

Iisi päivä

2011-12-07T08:42:00.000-08:00

Kissat ovat siirtyneet hiiripäivystykseen ulos. Työhuoneessa nimittäin on ollut jokuset protestikakat. Liikaa ruokaa! Vaadimme hiiriä! Nyt loppu kaupan mössöt! Halpisraksut nimittäin laittavat kissain mahat kuralle.

Kameran puutteessa käsittelen kännykkäkuvat fotarilla, millon mitenkin. Oikeastaan ihan hauskaa leikkiä, mutta kaipailen kovasti TYÖkameraa! Tänäänkin olisi pitänyt ottaa kuvia työvaiheista. Tässä sen sijaan skannattu kultalumihiutale.

Maatuskatehtailu jatkuu, kuten arvelinkin niihin tuli helmiä. Minkäs luonnolleni mahdan. Neula pysyy hyppysissä kun on tarpeeksi suuri, mikä puolestaan rajaa käytettävät helmet pariin tarjollaolevaan väriin.

Kassid elavad nüüd õues, saavad maja alla magama ööks. Töötoas on olnud kassi väljaheited paar korda, ja see on paar korda liiga palju... Aga õue pole halb - seal hiired jooksevad suhu!

Matroshkad sünnivad teine teise pärast, pärlitega. Hakkasin ka mustad helkurid tegema, ja uusi ideid tuleb kogu aeg...

Muistikuva

2011-12-06T05:30:00.000-08:00

Viime yönä muistin erään pienen, odottamattoman tapahtuman vajaan kymmenen vuoden takaa. En tiennyt vielä olevani raskaana, olin yläkerrassa hakemassa pyykkikoria. Käännyin ympäri ja edessäni seisoi yllättäen vanha mies, pieni kapalolapsi käsivarrellaan. Mies laittoi sormen huulilleen, kuin kehottaen olemaan hiljaa tai varovasti. Sitten hän katosi.

Tulin portaita alas kantamukseni kanssa, jalkani petti ja putosin puoli kerrosta alas. Sitä huutoa ja kipua! Synnytyksen jälkeen vasta huomattiin että häntäluuni oli kuin olikin murtunut, ja luutunut väärään asentoon. Sitähän ei voinut kuvata kun olin raskaana - mikä kävi ilmi pian putoamisen jälkeen.

Pari vuotta sitten törmäsin ikoniin, jossa minulle tuntematon mutta aivan tuttu Pyhä pitää lasta käsivarrellaan. Uskokoon ken mitä vain, minä tyydyn ihmettelemään tapahtunutta. Tapanahan ei ole kertoa ihmeistä ääneen, eikä varsinkaan julistaa. Halusin jakaa tämän kuitenkin, koska se oli niin yllättävää. Tänä päivänä Pyhää Stylianosta tarvitaan yhä.

Mietin geenitestejä, mitä sitten jos?

Pyhä Stylianos, lasten suojelija.

Meie kiriku püha Stylianos on laste aitaja, veel tänagi on vaja tema abi paluda.

Heijastuksia... arjesta :)

2011-12-05T06:43:00.000-08:00

Ompelen maatuskaheijastimia aikani kuluksi ja oikean nimettömän turmioksi (miksi en osaa käyttää sormustinta??). Mukavaa vaihtelua, toisella korvalla kudon erinäisiä Jouluisia Asioita ja vielä toisella korvalla suunnittelen ja piirrän erästä Hiukan Salaista Lahjaa. Eli olen melkein kuosissa. Kunhan vaan en tee oikeasti mitään...

Eilen piti käydä päivystyksen ekg:ssä sen jälkeen kun täytin ja kokosin vammaistuen hylkyä koskevan valituksen kelalle (tarvitseeko se muka kirjoittaa isolla....) - pumppu hakkasi ja ahdisti niin. Mutta se olikin migreenikohtaus, jonka melkein toivotin tervetulleeksi sen Pelätyn sijaan. Tänään meinasin pökertyä kaupassa, ei oikein jaksa näköjään tuolla kylillä. Mutta kukapa sinne haluaakaan...... (ei niin että salaa haaveilisin kaikenlaisista ostoksista ja askarteluaikeista ja....)

Õmblen Matrjoškad, teen sokkid, olen päris nagu alati... aga pea ei ole veel "vana viis" korras. Olen väsinud, minu mõtted ei toimu. Võib-olla peaks elama veel rahulikumalt. Aga päike paistab, pere on koos ja armastus on siin.

Kotona, rauhallisesti....

2011-12-02T10:38:00.000-08:00

Pääsin kotiin ohjeiden kera. Unohdetaan siis se vesijuoksu ja reipas liikunta, porrasharjoittelu ja muut huimat aktiviteetit joita jo ehdin suunnitella.

Ei hikoamista, rasitusta, stressiä - eikä missään nimessä säikähdyksiä!

Mutta olen kotona, olen hengissä!

Geenitestit kertovat sitten lisää. Ehkä jo ensi viikolla.

Olen jälle kodus!

ps. tuon kuvan otin kännykällä sairaalassa siinä tilanteessa kun epäilin jo jotain olevan pahasti vialla. Ja ajattelin että pitää jättää kuva jossa näkyy että ajattelen lapsia ja perhettä, siitä tuo katse ja hymy. Vielä on yksi kuva jossa piuhat ja pitimetkin, mutta jääköön julkaisematta se.....

Tulipa tutuksi sekin

2011-12-01T09:25:00.000-08:00

Lyhyt tervehdys Keskussairaalasta: en pääse täällä facebookiin mutta blogi sentään löytyi.

Sain siis massiivisen allergiareaktion, ma-ti välisenä yönä. Lääkkeeksi laitettu adrenaliini teki sydämeen vikaa.

Tulipa siis koettu se missä aina tv-sarjoissa niin huvittavan touhukkaasti kohelletaan:
kammiotakykardia.

Ei siinä mitään huudettu ja juostu.

Mutta nyt olen kutakuinkin voimissani ja hoidossa vielä täällä sydänosastolla. Terveisiä sinne ulkomaailmaan, jossa lumet lienevät sulaneet?

Tere siit haiglast. Sain esmaspäeva teisepäeva vahelisel ööl nii tugev allergiine stseeni et nüüd tervitusi siit haigla südaosakonnast. Ravimiks saanud adrenaliin sai minu südame valu ja haigus. Aga kõik on hästi - on arstid ja ravid ja kõik, aga ma tahan ruttu koju!

Lunta, lahjoja ja leikkausjonoja

2011-11-28T05:45:00.000-08:00

Iltapäivällä koulutiellä. Yöllä tuprutti 10 senttiä raskasta lunta, auto oli kuin hyinen villamammutti lähtiessämme aamulla Mäntän sairaalaan. Hyviä uutisia: leikkausta ei tehdä ennen joulua koska se pitää tehdä Jyväskylässä.... Huonoja uutisia: leikkausta ei tehdä ennen joulua koska se pitää tehdä Jyväskylässä koska Mäntässä ei ole enää anestesialääkäriä :S

Tämä tarkoittaa sitä, että saan nostella tavaroita ja elää tavallisesti (joskin vaivoineni) vielä jokusen aikaa ennen kuin pelkäämäni uusintaleikkausaika kopsahtaa postiluukusta.

Vihdoinkin sain kuvattua nämä jotka sain häneltä! :):):) Ihanaa! Toinenkin saippua on, laventelia - se on jo käytössä. Kuten ovat lapasetkin, kaikki kolme paria. Odottelin aikani että saisin paremman kameran, mutta kun ei kuulu ei näy, otos kännykällä kelvannee yhtä hyvin :)

Taustalla häämöttää sekä punakukkainen villahuivi että Nalle Puh-nuppipalapeli, jotka toin Apilan kirpparilta (siellä henkilökunta pitää kirpparia kerran vuodessa muutaman päivän - mainio tilaisuus löytää tuliaisia!)

Esimene lumi! Ööl oli ka pikk elektrikatkestus, nii vaikne maja et mulle meeldiks pikemgi (?) katkestus.... Haiglas sain teada et lõikamine tehaks ainult Jyväskyläs, see tähendab et on veel mõned nädalad ilma abi, aga kui ma olen rõõmus et jõulud ei lähe rikutud.

Home sweet home .... edit (eesti keeles ka ;))

2011-11-26T02:46:00.000-08:00

No nyt on kuvaakin: ei siis pöllömpi menopeli, bongattu Apilan hallinnon aulassa!

Olen siis jälleen kotona! Kaksi viikkoa (noh, 12 päivää siis, mutta enemmistön käyttämä termi iskostui vahingossa minuunkin) meni sittenkin ihan nopeasti. Kahtena päivänä oli todella kova koti-ikävä, varsinkin silloin silmät tulvivat yli kun kävin kertomaan Arne-ukkelista kurssikavereille. Itkuun auttoi pikainen siirtymä toimesta toiseen tai ulos, tai pelkkä käytävillä vaeltelu (höntin näköistä ehkä, tiedän...). Pari kertaa myös katsoin kännykästä kuvia ja vollotin.

Yleisesittely: todella kiva paikka, ihanat hoitajat ja valtavan hyvä kuntoutus ainakin minulle. Ryhmäkin ryhmäytyi oitis, jo ensimmäisenä päivänä syntyi hyvä yhteishenki ja sisäpiirin vitsejä. (Kellekään muulle ei sano mitään esim. porilainen etusormi - eihän?) Jos joku kaveri nyt siellä lukee tätä niin kiitos sinullekin, oli tosi mukava tutustua!

Kuntoutuksen tulos: Minulla on kolmoishermosärky! Toisen kuoppa on toisen nyppylä! Minulla on tuntopuutos vasemmassa jalassa! Diagnoosin perässä lukee nyt suspecta, mutta se ei kuntoutusta eikä tahtia haittaa. Olen hankalan allerginen liemikuutioille ja aromeille. Ja mikä vaikeinta, minulla on oikeassa kädessä rannekanavan ahtautuma.

Maahiska myös innostui liikkumaan ja ahkeroimaan terveytensä eteen. Joku voisi jopa puhua motivoitumisesta ;)

Eli sama suomeksi: 18-vuotiaasta asti kärsimäni korvalehtikipu paljastuikin kolmoishermosäryksi. Ei olisi tullut mieleenikään! Kesti tovin tajuta että puhuimme lääkärin kanssa samasta vaivasta. Puhumattakaan siitä että kun kerroin kuopasta siinä kohtaa korvalehteä, hän kysyi että tämäkö nyppylä tässä. Minä mitään nyppylää tajunnut, sormeen tuntui vain kuoppa sen vieressä (joku ei paljolti katsele peiliin). Kipu, jokaöinen herääminen sen vuoksi ei siis ollutkaan hermonpääkipua vaan ehtaa särkyä johon löytyi lääke. Ja miksi en ollut koskaan puhunut tästä lääkärille? Kun eihän nyt pienialueinen mutta valtavan suuri kipu ole sellainen josta kehtaa valittaa! Kiitos terävän toimintaterapeutin ("Siis ei ole iso asia jos 18-vuotiaasta saakka olet joka yö herännyt joko kipuun tai etsimään korvapupuasi???") sain ajan lääkärille.

Pääsin kokemaan myös mystistä kuivavesihierontaa. Jos joku ei tiedä, se on sellainen vesipatja jonka sisällä on voimakkaita vesisuihkuja ylöspäin eli se hieroo patjanahkan läpi nilkoista hartioihin. Luulin että laite alkaa pian hieroa myös vasenta jalkaani, mutta kun se ei alkanutkaan (eikä kuulemma ollut rikkikään), on tulos se etten vaan tunne sillä takajalalla kunnolla. (Laite piti melkoista meteliä ja kuvittelinkin lentäväni vanhanaikaisella kaksitasolla Englannin rannikon yllä)

Kuntoutuslääkäri epäili ensin koko nivelpsoriani, mutta lopussa kuitenkin sain käteeni paperin jossa lukee se suspecta eli näillä eväillä mennään. Olen ihan tyytyväinen. Tässä pitää myös erikseen vielä mainita että Apilan lääkärit ovat huippuja. Aikaa käytettiin minunkin asiaani aivan kunnolla ja pihtaamatta.

Korvapupun korvaa nyt Neurontin eli kolmoishermosärkyyn ja vyöruusukipuun tarkoitettu (epilepsia)lääke. Ensimmäinen ilta sen kanssa meni hassusti: sain laajan allergisen reaktion. Onneksi olin siellä enkä kotona, jossa olisin kokeillut reseptin mukaan koko helahoidon yhdestä kolmeen kapseliin ja mitä olisi tapahtunut? Sillä seuraavana päivänä sain tuplasti voimakkaamman reaktion tuplalääkkeestä: meno oli kuulemma pelottavan näköistä. Olin kuin aineissa ja huojuin ja sekoilin enkä muista osasta aamua mitään. Mutta kummaksemme olin saanut allergisen kohtauksen jo ennen lääkettä, mitä siis oli meneillään? Epäilin kurssikaverin täytekakkua, josko siinä olisi ollut jotain ihmekermaa tai muuta?

Neiti Marplen katselu ei ole ollut aivan turhaa: allergia aiheuttajaksi paljastui laajojen tutkimuksien jälkeen jossain tuolla alussa mainitut ruokatavarat! Eli ei kiitos tästä lähtien laitosruualle, niin hyvää kuin se onkin. Söin viimeiset kolme päivää kanaa au naturel :)

Neurontinista sitäpaitsi riittää toistaiseksi vain yksi kapseli illassa ja tarpeen mukaan nostan sen itse kahteen kunhan läsnä on joku täysjärkinen henkilö varmistamassa selustaa, kaiken varalta. Ja ihmeistä ihmeellisin: eilen puolenpäivän aikaan tajusin outoutta kävelyssäni: akillekset ei sattuneet! Riemua tosin kesti vain muutaman tunnin, mutta se on hyvä alku. Nilkkani ultrattiin ja sieltähän se löytyi, mahdollista kuoliota akilleksien sisällä ja asiaa kirurgille ellei kipu hellitä. Silloinhan lienee ihan yks ja sama onko nilkat paksuna ja leikkaus tulee vain jos jänne napsahtaa poikki.

Mutta sitten tulee se kurjistakurjin. Varasin ajan toimintaterapeutille kun oikea käsi "ei oikein toimi" mielestäni. Olen jättänyt kaiken hienon ja pienen työn pois sillä tekosyyllä etten muka ehdi, olen opetellut käyttämään vasenta kättä... Pidän kynää hassusti jo pienen kirjoitusrupeaman jälkeen.
Tein testin. Sellaisen laatikon josta piti ottaa pieniä kulmikkaita nauloja ja laitella niitä mahdollisimman nopeasti paikoilleen reikiin.

Jo kahden ensimmäisen jälkeen aloin itkeä. En tajunnut miten päin se naula oli hyppysissäni. En saanut niitä oikein päin reikiin. Aloin itkeä, hermostua, ahdistua ja reikiä ja nauloja tuntui olevan satamäärin.

Vasen käsi sai erinomaisen tuloksen, reilusti nopeamman kuin keskiarvo. Oikea käsi oli vain puolet keskiarvosta. Sekin uurastettuna itkun ja sisun kanssa.

Voitte kuvitella että olin hirveän järkyttynyt. Nyt mietin mitä tehdä, jossain vaiheessa menen käteni kanssa kuvattavaksi. Kenelläkään mitään luontaiskeinoja rannekanavan ahtauman korjaamiseen?

Tavoitteet:

- Maahiska aloittaa sauvakävelyn (kuvitelkaa!) siitä huolimatta että kamppasi itsensä kaksi kertaa vasemmalla sauvalla (vasurin koordinaatio hieman puutteellinen ehkä.....)
- Maahiska aikoo tunkea uimahalliin vaikka tuuletusritilän läpi jos rahat ei riitä sisäänpääsyyn
- Maahiska aikoo opetella edelleen kävelemään normaalisti
- Maahiska myös aikoo harjoittaa jotenkin vasemman käden koordinaatiota, sillä kuhmu takaraivossa vasurin 5kg puntista ei tunnu (edelleenkään) kivalta.

Tavoitteet vieläpä joutuvat tarkastelun kohteeksi toukokuun toisella jaksolla.

Tänään:
Kotona siis, Arne eli Vanhemman Tyttären perhe sekä Nuorempi Tytär meillä viikonlopun, eilen katsottiin viimeinen Potter (hyvä!) ja kohta maahiska painuu pihalle harjoittelemaan kävelyä!

<3
Siis sama asi lühikest eesti keeles, kui ma eile unustasin: Olen jälle kodus ja hea meelega, mis ongi tähtis! Juhtus nii palju, nii häid kui ka halb asjad seal taastusravis. Rühm oli väga hea, kõik tore ja rõõmsad. Aga minu käed... parem on halb, palju hullem kui ma arvasin. See oli suur šokk. Aga sain palju abi, ja mõned uued asjad selgus ka. Nagu see et ma olen allergine puljongikuubikud vastu!!!

Olen otsustanut alga kehalise aktiivsuse (kepikõnd! ujumine! vesijooks!) ja minu täitmise. See ongi kohustuslik, sest eesmärgid kontrollitakse mais ;D

Täna minu pere on koos, vanaema saa olla väikemehega- pikka aja ja igatsuse pärast!

Monia vuosia pikku Serafimille :)

2011-11-13T09:46:00.000-08:00

Tänään oli juhlapäivä: Miehestä tuli pikku Serafimin kummi.

Lähden huomenna varhain sinne Kangasalalle. Toivotan kaikille hyvää viikkoa ja seuraavaakin viikkoa. Iloitkaa! Ja toivotan myös siunauksellista joulupaaston alkua paastoaville :)

Täna oli püha; Mehest sai ristiisa!
Hommikul lähen siis Kangasalasse, loodan teile head nädalat ja hea meel, palju rõõm ja armastus!

Myssymieli, eli hatuttaako?

2011-11-12T08:15:00.000-08:00

Piti siis kutoa yksi myssy. Ei siinä mitään, mutta kun siitä tuli ihan tyhmä. Purin ja kudoin uuden. Josta siitäkin tuli ihan tyhmä. Ja kolmannen.... neljäs myssy tuntui hyvältä.

Kaikki tämä vain siksi kun minun rakas vanha ruusumyssyni katosi härmänreissun jälkeen. Olen etsinyt joka paikasta, mutten juuri siitä jossa se on. Harmittaa siis.

Vielä kuroin umpeen yhden paljettikaulurin ja tein siitäkin myssyn.

Mütsipäev! Kui üks müts ebaõnnestub, siis teeme teise, ja kolmanda ja siis neljas õnnestub! Kõik see seejärel kui minu vana armas roheline roosimüts on kadunud!:(

Kukkasia, lisää kukkasia!

2011-11-08T06:32:00.000-08:00

Välityönä kirjon ystävälle takkiin kukkasia, hippityyliin (siis minun tyyliini) hervottoman runsaita ja värikkäitä. Kuvassa molemmat taskuläpät ja toinen kaulus. Huomenna kirjailen toisenkin, pohdin josko vielä laittaisi yläselkään hiukan vihantaa. Takki on mallia kirppari, mustaa hyvää villasekoitekangasta. Värit kuvassa taas hiukan miten sattuu, vaikea kuvata kännykällä kattolampun valossa. Kunnolla toimivaa kameraa minulla ei siis edelleenkään ole.

Minulla on myös melkein uusi villakangastakki, äidin juhlamantteli johon silmäni piirtelee kukkasia aivan tahtomattani. Mitä mieltä olette? Ostaisiko joku minulta kirjotun uniikin takin?

Olen tehnyt ulkotöitä kahtena päivänä! Ihanaa! Se vaatii tosin rutkasti kipulääkettä ja sisua. Olen pinonnut kukkaruukkuja, perannut ojaa, kantanut oksia kasoihin, haravoinut hiekkaa (???) ja leikkinyt talventuloa.

Ensi maanantaina lähden kuntoutukseen Kangasalalle. Siellä vierähtääkin 12 päivää ja toivottavasti tulen ehompana kotiin.

Olen tikkinud lille kolme päeva, teinud tööd õue ja aias, pakendanud kotid ja mõelnud, kuidas ma oskan olla 12 päeva kodust ära; olen järgmisest esmaspäevast alates nii kaua taastusravis! Kloostris olen olnud alati 10 päeva, kaks päeva edasi ei ole raske?

Marraskuu

2011-11-03T08:06:00.000-07:00

Maahiska sisusti vaihtamalla makkarin verhot. Metsäinen look!

Ja miten voi marraskuussa vielä asteri (?) kukkia näin ihanasti? Nuo värit! Siivoilin pitkästä aikaa kasvilaatikoita, heittelin huolimattomasti sinnetänne siemeniä ja maatuvia kukkavarsia siinä toivossa että ensi kesänä ne yllättävät.

Pikk aja pärast sain täna tööd tehtud väljas! Asteri lilled nii ilusad, kuidas võib olla nii - novembris?

Kotona, mistä virtaa?

2011-10-30T05:57:00.000-07:00

Miten lomailu voi olla niin rankkaa? Voisin yhä vaan nukkua kuntoutusviikon jälkeen.

Yksi syy uupumiseen voi olla vehnä. Nimittäin olen alkanut oksennella/tuntea pahoinvointia vehnän/rukiin syömisen jälkeen (nolointa oli oksentaa vieraspullat kyläpaikan pönttöön). Ja kyllä, ensi viikolla on taas verikokeen tulokset tulleet ja tähystys edessä. Huraa.

Ilovalmari leipoi myös. Ja hyvää tuli.

Kuntoutuksessa OLi kivaa, Härmän kuntokeskus on ihan mukava paikka. Parasta oli kun lapsilla oli hauskaa, kun nauroivat ja pelleilivät. Huristelivat käytävillä pyörätuolilla. Tanssivat uima-altaalla. Pelasimme myös lentopalloa altaassa, jopa minä! Pallo oli sellainen musta tosilötky pehmeä pompula joten sormet kesti ihan hienosti, ja hauskaa oli!

Isä Matin luona Harrströmissä oli juuri niin ihanaa kuin odotimmekin. Paikka on aivan mahtava (isännästä puhumattakaan :)) Jossain takaraivossani elää pieni haave sellaisesta vanhasta talosta.... Kamera heitti henkensä joten kuvia ei nyt ole. Mutta voin kertoa, että siellä on mm. vanhat huonekalut pohjalaismaalauksineen kaikkineen yhä tallella (mm. kaappisänky!), kukkasin koristeltu maailman ehkä kaunein rukki ja sabloonimaalatut seinät. Aamun herätys oli proosallisempi: kahdeksalta roiskautti bosnialainen raksamies parin neliön suuruisen peltilevyn katolle päämme yllä, siinäpä heräsi melkein hetkessä. Taloa siis kunnostetaan pikkuhiljaa, vanhaa syvästi kunnioittaen.

Mutta mistä saisin voimia tehdä käsitöitä? Olen nykertänyt vanttuita kyllä, hitaasti, mutta sormet ei tottele.

Kuidas võib puhkuse jälge nii väsinud olla????? Seal kursusel oli nii palju program, ma jooksin perega koos siia ja sinna viis päeva...

Kenen veneessä on turkishankaimet?

2011-10-22T01:34:00.000-07:00

Syksyn viimeisiä veneretkiä. Katiska pääsi talvilepoon, joutsenet kerääntyvät järvelle suurina parvina, puut ovat varistaneet loputkin lehtensä veden pinnalle kuparimatoksi.

See suvi on läinud, värsti me ei enam lähe järvel meie punase paadiga. Kass oli jälle kaasas, kui me otsime(?) püügivahendi välja.

Sateenkaaren päässä?

2011-10-19T09:35:00.000-07:00

Jos olisin ketterämpi olisin käynyt huhkimaan lapion kanssa tuolla yläpellolla: sinne näetsen lankesi peräti kaksi sateenkaarta tänään! Ehkä sieltä olisi löytynyt lisää villalankaa?

Eilen ja tänään olen vihdoin neulakintaillut, yhdet lapset jo valmistui ja toiset ovat hyvän matkaa edenneet pian rystysiin saakka. Kattilaan heitin vielä (hyvistä lopettamispäätöksistä huolimatta) pakasteesta löytyneet seitikit.

Viime viikot ovat olleet raskaita moninaisten murheiden vuoksi. Tällä hetkellä on niistä hengähdystauko, uskoisin. Ensi viikolla olemme keliakiakuntoutuksessa Härmässä koko perhe, talonvahti tulee lämmittämään tupaa ja hoitamaan kissoja. Odotan kovasti nukkumista hotellissa, valmista ruokaa, siivoamattomuutta ja uimista!

Vikerkaare alla on meie kodu! Järgmisel nädalal oleme terve pere hotellis, tsöliaakia"rehabilisatsioon" või mis see nüüd on? :)

Kiva viikko takana

2011-10-15T06:30:00.000-07:00

Viikkoon on jälleen mahtunut kaikenlaista. Suurin asia oli työhöntutustujapoika V., joka vietti meillä muutaman päivän Miehen opastuksessa, omaa korua tehden. Tänään saimme tutustua lähemmin myös Ihanan virityksen ja Kädellisen päiväkirjan Liisaan poikineen, ja sekin tuntui hyvin hyvältä! Kiitos Liisa sinulle ja perheellesi! Minusta ainakin tuntui kuin olisimme tunteneet jo kauan aikaa. Bloggaaminen tuo elämään uusia ulottuvuuksia!

Keuruun lehdessä oli taas juttua perjantaina. Yksi asiakas tupsahti oitis ovesta sisään tämän ansiosta (kirjaimellisesti vieläpä!).

Värikattilasta nousi verihelttaseitikkiä; jalkoja (keltaisempi) ja lakkeja erikseen. Jalkojen joukossa oli joitakuita sahramiseitikkejä (tai jotain keltaisia, nimestä en ole aivan varma) ja lakkien sekaan viskasin ne harvat veriseitikit jotka onnistuin löytämään. Esipuretetut langat uivat pihamaalla kolmisen viikkoa haisevassa liemessään, vielä käyn järvellä huuhtelemassa ne ja katson josko tämän syksyn värjäykset olisi tässä ja piste. Luulottelen että pystyn lopettamaan!

Iltaisin ja miksei päivisinkin on hyvä levätä hetki. Ainakin nyt, lomalla!

Nii oli põnev nädal, uued inimesed, uued tööd - uued võimalused ka. Nüüd algab puhkus, see on ka põnev! Hakkasin tegema endale siis kedrid, või "säärystimet" Garnstudio mudeli järgi.

Ihmeteippi Int... siis Japanista!

2011-10-12T09:32:00.000-07:00

Saumasukat ilman sukkia?

Maahiska kävelee! Maahiska kävelee myös portaat alas ilman tukea ja ihan mormaalisti! Maahiska on iloinen! Kinesioteippaus on ihme asia!Toivokaa nyt lujasti että tämän hoidon vaikutukset kestävät!

Muuten:
Arne ollut meillä jokusen päivän :)
Huomenna tulee työharjoittelijapoika :)
Nuorempi Tytär sai tikit pois jalasta :)
Vanhempi Tytär selättänyt kuumeen ja taudit marssii paraikaa jossain metsikössä :)
Tapasin ymmärtäväisen lääkärin joka sanoi ettei hylkää minua, oli tauti nyt sitten mikä tahansa. Niin että hoitoa vihdoin luvassa :)
Ja
Ystävät on Ihania :)

Head asjad ja head sõprad - maailm on ilus, hea on meel. Mõtlen mis ma teen värvitud lõngadega. Vest (fair isle? eestlane?) või sellised kedrid? Kõlapaelad jah, aga neid lõngad on nii palju!

Lennä lennä...

2011-10-09T11:27:00.000-07:00

Kesän viimeinen?

Keuruun liturgiassa tänään, lisäksi laajamittaista sängyssämakoilua niskatuen kanssa. Luen Victoria Finlayn kirjaa Värimatka, mielenkiintoisia kohtaamisia värien ja historian kanssa. Kattilastani on noussut oransseja ja violetteja sekä vaaleanpunaisia lankoja. Ulkona vielä kahdessa padassa keltaoranssia ja punaruskeaa väriseitikin tapaan. Lämpimät värit houkuttavat, kutsun syksyä, ja se kuulee.

Viime yönä katselin lasten kanssa tähdenlentoja etuportailla. Ja koin jotain hyvin lämmintä, kaunista ja koskettavaa siinä yhteydessä. Loppuviikon myrskyn jälkee paistaa kaunis aurinko.

Suve viimne lepatriinu siin, ja akende vihma pisarad.

Sakramentteja ja siunauksia

2011-10-05T02:47:00.000-07:00

Tänään oli erityinen päivä.

Meie HUI on nüüd ka õnnistatud :)

huokaus

2011-10-03T10:39:00.000-07:00

Kaikkea sitä sattuukin. Mutta muihin asioihin: eilen oli järvellä kaunista mutta ahti ei suonut penninpyörylää vaikka uitimme matoa läpi järven.

Tein eilen pienen ikonin pienelle tytölle.

Sukuseuran käädyt valmistuivat nekin. Niitä oli yhteensä 12, helpotus on suuri kun saimme ne käsistä pois. Nyt voi vihdoin keskittyä piispallisiin töihin!
Huomenna siivouspäivä ja lepopäivä (miten niin mahdoton yhdistelmä?).
Tarvitsisin uuden kameran, vanhasta on se tiiviste peruuttamattomasti rikki eikä se tykkää oikein tarkentaa. Joskus sitten... Ensin pitäisi saada Ilovalmarille pyörä, ajelee vauvapyörällä, iso poika.

Elu on olnud jälle liiga raske, aga päev päeva järel elame edasi... Teen käsitööt, joon kohvi, vaatan kuidas sügise puudest kukkuvad lehed maha.

Juu, täällä ollaan...

2011-09-30T09:22:00.000-07:00

.... kyllä, mutta on hiukan hankaluuksia taas elämässä. Sellaista pientä ja sit sellaista hiukan suurempaakin hankaluutta. Jaksaa jaksaa, kyllä kyllä, kyllä tämä tästä, ensi viikolla taas sujuu paremmin, varmaan.

Mutta hei, ulkona on kaunista! Ihana rakas syksy! Järvellä tuuli niin ettei meinattu saada katiskaa ylös, vene meni menojaan ja lankojen huuhtelun verran soutamista sai riittää.

Jälle elu on raske aga loodan et järgmisel nädalal kõik on jälle hästi.

Arkea Kurkipellolla

2011-09-26T01:05:00.000-07:00

Uusi viikko, toivon kera kohti parempaa. Olen läpikäynyt taas yhden pahan jakson ja tuntuu että jo riittäisi sitä laatua. Toivon että jaksan herätä aamuisin lämmittämään, hakemaan puita, laittamaan leipätaikinan alulle. Toivon että käsistäni syntyy uusia koruja, kortteja, nauhoja, kintaita. Sattuu mutten lannistu.

Kävin huuhtomassa kokenilli- ja annattolankoja sekä verihelttaseitikkioransseja veneen kanssa. Mainio ja helppo tapa! Ilman mitään myrkkyjä lienee vesistöystävällistäkin, aluna-arvot eivät ylity näissä puuhissa. Varsinkin kun sade on huuhtonut näitä jo viikon verran.

Olen muuttanut olohuoneen ulkonäköä hieman, nyt mahtuu tekemään vaikka mitä.

Arnen synttäreille pikkumies oli täpinöissään - vieraita, lahjoja ja herkkuja! Tässä kuvassa tosin pari viikkoa sitten mummulassa, Nuoremman Tyttären ottama tilannekuva totisesta torvensoittajasta. Vaippa päässä lienee uusinta muotia. Pikkumies on niin rakas, sellainen luikkuselkäinen purjokäpälä :)

Uue nädala soovid, minu valud ja pisarad on jälle ära läinud. Loodan et algab uus periood, parem ja ilus.

Mummun kultaa huomenna katsomaan :)

2011-09-23T09:37:00.000-07:00

Tein pikku-ukkelille lahjaksi pussilakanan ja tyynyliinan, ritariaiheessa pysytään edelleen. Ritarivarustus on minulle hieman hämärä juttu, mutta silti tykkään lopputuloksesta. Maalatessa aivan rentoutui, vaikka pari kohtaa meni hassusti. Olen vaan ihan kamalan huono ompelija (koneella). Saumat tuppaa kieroilemaan ja niin... mutta ajatus on tärkein!

Arne siis täyttää tänään kaksi vuotta! Mummun kulta.

Vanaema armas väikemees, täna kaks aastat vana!

Tänään

2011-09-22T07:21:00.000-07:00

...terapiakäsitöitä, kävelyä koululle ja takaisin (kyllä! näillä jaloilla!) sateessa, uusi auto (kiitos Appiukon), hurjan ihana rankkasade, lupiinin kyyneliä, potilasasiamiespuhelu, uunin lämmitystä, eestiksi ajattelemista, ruotsin puhumista itsekseni (kun se auto on tullut Ahvenanmaalta pitää harjoitella puhumaan sille) ja jo paljon, paljon helpompaa. Lähipäivinä ei ole siis ollut helppoa. Ei todellakaan. Mutta siitä ei sen enempää.

Nöyrää Jumala kantaa... ollapa siis nöyrä!

Jalutasin kooli minu mehe vihmamantel peal, ilus sügise päev (sest minu jalad ei ole korras, see oligi suurepärane reisi!), meie uus auto värsti kodus, elu on jälle lihtsam. Jumal alandlikud kannab - aga ma ei ole piisavalt...

Joskus ei jaksa

2011-09-15T08:19:00.000-07:00

... kuten tänään, en jaksa. Mutta täytyy.

Terapiana tein P. Serafimin ikonin lahjaksi pienelle vauvalle, tossujen ja tumppujen kera.

Täna raske päev :(

Ai juu niin...

2011-09-14T02:49:00.000-07:00

Syntymäpäivän vietin heleässä harsuisessa sateessa sienimetsässä rakkaitten kanssa. Kahvia termarissa (ja vahingossa suolaa sokerin sijasta!!!) ja muffinsi sekä evässämpylä. Sen jälkeen on ehtinyt taas tapahtua paljon. Aurinkokin kävi paistamaan hiljalleen, kuivuimme.

Sünnipäev metsas, armsadega (?) koos, kohvi ja leib, vihm ja päike.

Kuka tuli kotiin?

2011-09-11T23:39:00.000-07:00

"Täällä ois se teidän kissa nyt kopassa"

Ajatus oli, että pitäisimme Keijoannikin sisällä lääkäriin saakka mutta ei onnistu: poika merkkasi oitis alakerran tuhdisti. Nyt se seikkailee ulkona/pihamaalla ja toivottavasti antaa ottaa itsensä kiinni kun lääkäriaika koittaa.

Kass tuli koju. Kui on nii metsa elanik nüüd, ootame kas seda üldse võtta loomaarsti juurde - ruttu peaks see tegema!

Sinipuu, ja yksi hassu kissa.

2011-09-09T06:59:00.000-07:00

Tässä lupaamiani sinipuukuvia. Eikös vaan olekin nättiä? Tumma violetti paksu lanka on alun perin harmaata Virtain villaa, lempilankaani. Ohuet käytän lautanauhoihin.

Soosi itsessään on jo vinkeän näköistä! Ph tässä vaiheessa oli hyvin matalalla, miten käy värinkeston ym. kun pidin sen 1-2 ensimmäistä erää värjätessäni? Siitä ainakin tuli syvän violettia, ihanan tummaa. Vaaleampi lanka syntyi seuraavassa uitossa, ph korjattuna 7-8 välille. Lisänä vain alunaa.

Jostain syystä Miestä naurattaa - mitäs nauramista tässä muka on? :D

Ja Otto-kissan hempeilypäivät jatkuvat. Jostain syystä se on ollut hellyydenkipeä ja kärsivällinen muutaman päivän ajan. Siis tämä Suuri ja Villi Metsästäjä-Uros. Viime yönä se nukkui Ilovalmarin vieressä!

Mis on Eesti keeles see "Haematoxylin brasiletto"? Nii juhtus et armusin lillani värvi! Ja meie Otto-kass, ta on üks supermees aga kuidas nüüd nii õrn!

Kaksi kertaa Oi!

2011-09-07T10:10:00.000-07:00

Kaksi isoa Oita tälle päivälle:
Sain postissa oudon yllättävän paketin... ja sieltä paljastui Appivanhempien Tarton-tuliaiset: Kihnun Roosin kirja ELUMÕNU sekä Muhun kirjontamalleja!

Lisäksi sinipuuvärjäykseni onnistui hienosti - siitä kuvia enemmän vasta huomenna kun kameran akut heräilevät henkiin. Viimeisestä kattilaan viskaamastani pikkuvyyhdestä tosin tuli jälleen kuminauhaa enkä tiedä miksi. Sinipuusta täällä.

Olen koko päivän askarrellut huuto.netin parissa - kirjoja ja vaatteita myyntiin. Kirjoitusvaikeuksieni myötä tällainen tavallistoimi on muuttunut extremelajiksi. Vai mitä sanotte tästä oikolukemattomasta ilmoituksesta:
"keijo tahkkolalli o mtöienen ajttlu lasketnkasvatuksessa"
tai
"VIHETRAAVAN ANNA KOTITALOSTA HAJKLOIITTT KITTU KIRJAILUU OMISTGUSKI KUKSELLA MOICHEL NONERRO SIS. ENGLANNIKSI KÄÄÅNNETTYKÄ KUVATEJKSTEEJÄ".

Ja minä kirjoitan nykyään hitaasti.

Ja jos vielä kehtaan sanoa niin olen luvattoman huonossa kunnossa. Päällepäin näytän aika reippaalta mutta se on vain yritystä pitää elämä edes jotenkin hanskassa. Jalat, kädet, lonkat, ristiselkä - tulehtuneet eikä enää edes Tramal auta. Minä vaan touhuan niin en kuuntele kipua.

Minu Ämm on nii suurepärane inimene <3 Ta saatis mulle Ärmä Roosi raamatu Elumõnu, Tartust. Ja minu bresiljaga värvimine õnnestus ka hästi!

... ja vaahterassa lappu jossa lukee: "Muista heilua tuulessa."

2011-09-03T17:15:00.000-07:00

Tuo lause on soinut päässäni pari päivää ja luulen keksineeni sen ihan itse. Sanoin sen Ilovalmarille kun hän kysyi mitä lappuja roikkuu kylän puissa, mitä niissä lukee. Lappujen tosisisältö jäi vielä ratkaisematta, pitänee viikolla käydä tutustumassa niihin tarkemmin. Siihen saakka olkoon tuo minun viikon ohjenuorani..

On aika paljon tekemistä, miten jaksankaan ja ehdinkään kaikkea. Kasvimaalla täytyy käydä pöyhimässä yhtä ja toista, kierrätykseen kerään säkeittäin tavaraa ja vaatteita sekä kirjoja, korutöitä olisi myös, Tampereelle pitäisi päästä hakemaan tiiliä, talon lämmityskausi alkaa ja puita pääsen siis tekemään ( <3 ) jos vain kädet kestää. Leivänleivontakausi alkaa samalla.

Huomenna tulee vieraita ja värjään verihelttaseitikillä, teen aamulla kakun. Heräsin äsken kauheaan kokovartalokutinaan (reumalääke?) enkä pysty nukkumaan. Siis laitoin leipomisvehkeet valmiiksi aamua varten ja siivoilin hiukan.Pistin samovaarin pöhisemään ja join pari kupillista väinönputkiteetä. Ei aina jaksa lukea unen tuloa odotellessa. Olen nyt kutissut sen puolitoista viikkoa minkä olen käyttänyt tuota lääkettä.

Paljon on mitä tahtoisin tehdä, paljon sitä mikä vaan täytyy tehdä. Huomenna aamupäivällä katiskalle jollain kokoonpanolla. Ehkä en pääse mukaan mutta ei hätää, katsokaas mitä sain eilen!

Aar juu tookin tu mii?

Unistan Ronneburgi lossist... Seal oli meie tuttavad üks ilus nädalavahetuse aja. Loodan et meie jõuame ka.

Vaata pildid siin!

Myöhemmin tänään:
Vielä päivän satoa: mahdollisesti punavyöseitikin lapsia, retikkavalmuska (yök!) sekä ihania ruusupavun siemeniä.

Ja kysymys: mikä hapero kun ei tummu jalka ei sitten millään?

Neulomista, sieniä, sieniä... ja karhu!

2011-08-31T10:40:00.000-07:00

Keskiviikko ja astetta parempi olo. Tramal-piikin jälkeen kivuton olo kesti 12 tuntia, sitten se alkoi taas. Nyt on kuuriluontoisesti Tramalia, että pääsen vaikeimman ylitse. Päivitin oitis facebookkiin kun pystyin kuorimaan banaanin! Pystyin kippaamaan kompostiin kulhosta ruuantähteet! Mutta en saanut enkä saa vieläkään sukkahousuja jalkaan, onneksi en käytä tavallisesti (puuvillaisia)rumppahousuja. Yritin kyllä mutta raappahousulinja pesee mennen tullen moiset hienostelut.

Piipahdin neulekahvilassa ja siellähän oli väkeä hienosti! Ehkä tämä kehittyy toimivaksi, ehkä voimme alkaa kokoontua useamminkin kun väkeä on enemmän - voisi olla poiskin joskus tarvittaessa. Siirsimme seuraavan kokoontumisen kolmen viikon kuluttua uuteen antikvariaattiin Proosakoniin, torin vierelle. Tällä kerralla jatkoin sinistä neuletakkiani toisesta etukappaleesta kun en suurin surminkaan jaksa lukea ohjeita mitä sille jo kutomalleni pitää tehdä että sitä voi jatkaa. Joskus sitten ajattelen, varmaankin....

Eilen illalla menin metsään sienestämään pikku-ukkelin kera. Kävelimme rantametsässä ensin. Siellä oli ainoana mielenkiintoisena sieni jonka olen tunnistavinani kavalakärpässieneksi, huu! Mutta kuvaa en saanut: kännykkä tahtoi välttämättä ottaa kuvan salaman kera ja sekös harmitti. Ei siitä saanut mitään selvää. Yrittänen huomenna käydä etsimässä sienen uudestaan toisen kameran kanssa.

Seuraavaksi suunnistimme vuorenpuoleiseen metsään: tatteja, haperoita ja paljon värisieniä. Ja ihania puolukoita kourantäydeltä! Kaluttu hirvenjalka ja selkänikamat ovat yhä siellä mättäällä ja kotiin palatessamme naapuri pysäytti auton kohdallamme ja kertoi että metsässä on karhu, ihkaoikea nallemokoma, jonka hän oli edellispäivänä kohdannut silmätysten juuri tuossa vierusmetsässä. Oli kuulemma tavattoman pitkät minuutit ennen kuin kumpikin tahollaan lähti väistämään, omille poluilleen. Karhu oli noussut takajaloilleen ja näyttänyt suurelta vaikka keskenkasvuinen naaras olikin.

Vaikka karhua ei pääse juoksemaan pakoon, en taida mennä enää yksikseni sienestämään. Näillä jaloilla... en halua kokea ihan samaa, ihan heti, kuin naapuri.
Muuten on mukavaa että nyt meillä on susien ja ilvesten lisäksi karhu.

Kuvassa on pari tunnistusrivissä olevaa sientä, kolmas on vielä kuvaamatta. Olen kallistunut vahakkaitten puoleen. Tai valemalikkaan. Tai..... kuka näistä kaikista tietää? Kiitos Sannalle aivojumpasta!

Muuten päivä oli poliisipainotteinen: teimme ilmoituksen kännykkävarkaudesta kun postissa saapunut puheluerittely vahvisti epäilyt: parin tunnin aikana ennen liittymän sulkemista kännyllä oli soitettu - yllätys yllätys! - Romaniaan.
Toinen poliisiteemaan liittyvä puhelu koski teinimme luvatonta ajelua mopolla... Hyvä että asiaan puututaan, ja pian. Kiitos Keuruun poliisille, asiallista ja mukavaa väkeä siellä. Poika odottelee yhä millä tavalla kurmootamme häntä asian johdosta. Kärvistelkööt ;) Ja jos sosiaalitäti soittaa kuten varmaankin soittaa niin minullapa on pokkaa sanoa että näin siinä käy kun pantataan niitä luvattuja harrastusavustuksia ja lapsi ei saa tarpeeksi virikkeitä. Nih!

Mitmekesine päev: politseid, kudumist, loodus, karu, seened, sõbrad, pere, ravid ja ravimeid jalgade jaoks, värsti magama ja lugema seeneraamat :)

Sopimatonta!

2011-08-30T06:33:00.000-07:00

Voi kauhia olen kamala ihminen. Tänään kylällä käydessäni kohtasin absurdin näyn: keskellä kylänraittia ruumisautosta putosi mikäs muukaan kuin ruumisarkku, noin vaan keskelle tietä! Se oli tosin tyhjä (olisiko naurattanut vähemmän ehkä?) mutta silti - aivan kuin jostain brittikomediasta! Auto jarrutti rauhallisesti suojatien edessä, takaluukku aukesi hitaasti ja auto muni valkean arkun perässä ajavien hämmästykseksi siihen tielle. Minua nauratti niin kuin vain aspergeria voi, sopimattomasti. Jotkut varmasti närkästyivät, pahoittivat kenties mielensä moisesta näystä?

Uusi kaunis laulu löytyi jälleen, tätä voisi vaikka opetella tiskatessa :)

Mis põnev toimus täna linnas: matuseautost kukkus kirstu (tühi) keskele teed!!!

Maanantai, joko taas?

2011-08-29T06:50:00.000-07:00

Lähden kohta hakemaan piikkejä kipeisiin kohtiin. Pitäkee peukkuja. Suunnittelen pihaan tällaista viritystä , koska en pääse järveen. Haluan siis synttärilahjaksi kuorman tiiliä, ne odottavat jo Pälkäneellä. Ammehan on valmiina ja paikkakin katsottuna.

Lähen ruttu arsti juurde injektio võtma.... Valu on raske, kuid pildid on kena :)

Valitusta ja rutinaa ja mummun kuvia

2011-08-28T09:06:00.000-07:00

Taas tällainen aika. Sapettavista vastoinkäymisistä (mm. pojan kännykkä varastettu ja sillä soitettu ulkomaanpuheluita.....) ja harmittavista takaiskuista toipumiseen menee yleensä vain hetki jos suinkin pääsen metsään tai uimaan. Nyt olen ollut vuoteenomana suuren osan aikaa, itkeä tihrustanut epistä siellä peiton alla ja murjottanut koko maailmalle. Olen kuunnellut Vaeltajan kertomuksia (Kalle Holmberg lukee hyvin) ja radioliturgiankin kuuntelin tänään. Muuten vain huokaisen Herra armahda ja käännän kylkeä. Aina en edes muista huokaista ja sekin harmittaa.

Tänään pistin kumpparit jalkaan ja lähdin metsään. Haisuseitikkejä keräämään, se sopi mielialaan hyvin. Mietin mitä nyt tehdään kun ei mahdutakaan Valamoon synttäreikseni. Haluaisin Helsinkiin lähiviikkoina, mutta se taas maksaa. Jotenkin höperösti elättelen ajatusta pitkästä viikonlopusta johon sisältyy teatteria (Godot! HP ja Salminen!), oopperaa (joku kiva!), Ateneum (aina vaan) ja ennen kaikkea Uspenski, sinne minulla on oikeasti asiaa.

Olen jatkanut kuvien skannailua kun jaksan istua - toisaalta taas on pakko istua kauankin kun se ylös nouseminen sattuu niin paljon etten uskalla nousta tuolilta pois... Alma-mummu on jäänyt tuntemattomaksi minulle, hän kuoli kauan ennen syntymääni. Yllätyin löytäessäni useampiakin kuvia hänestä - ainakin luulen että se on hän.

Alma-mummu, isän äiti siis. Sain skannaamalla ja fotoshoppaamalla kuvan esille! Itse paperikuva on yhtä vaaleanharmaata usvaa vain.

Kuvassa kaiketi Alma-mummu tätieni Helmin ja Hiljan kanssa - Hilja oli kummitätini. Alma kuoli tuberkuloosiin kuten niin moni isän perheessä.

Edelleen Alma Hiljan ja hiljan tyttären Leenan (?) kanssa. Yritin soittaa kummisedälleni Heimolle, mutta hän ei vastaa. Onko elossa? Lähetin hänelle kirjeen muutama kuukausi sitten mutten ole kuullut mitään enkä tiedä keneltä edes kysyä.

Minu vanaema suri enne minu sündimist, seepärast oli nii huvitav leida tema piltid. Meie ei palju rääkinud isa pere või ema pere asjad, nii raske see oli olnud. Tuberkuloos, vaesus ja sõda - see oli meie isa pere elu. Minu ema oli "parem rahvast" - õpetajad, arstid, maja omanikud. Punane ja valge.

Erikoinen kuva

2011-08-27T03:54:00.000-07:00

Skannailen tässä taas vanhoja kuvia. Mummun eli Äitin lapsuuskuva, otettu 20.6.1937 eli äitin 13. syntymäpäivä Keljossa. Erikoiseksi kuvan tekee se, että Emil-papan käsi on Olga-mummun hartialla! Eihän meillä suvussa ole koskaan kosketeltu? Äiti kuvassa keskellä ruutumekossa.

Päivän toinen erikoinen on minun oikea käteni.

Ja hyviä uutisia Keijoannikista: lähdemme haeskelemaan sitä Männiköstä. Siellä on kaksi leikkaamatonta tyttökissaa ja aivan Keijoannikin näköinen kolliainen......

Täna ei mitte midagi eesti keeles, minu mõtted ei tööta... väsinud....

Vanha rakas lasivaasi

2011-08-26T09:43:00.000-07:00

Olen jo pitkään miettinyt että tämän vaasin alkuperän voisi selvittää. Tietääkö kukaan missä näitä on valmistettu ja milloin?

Annoin lapsena tälle vaasille nimeksi "Vivaldi". Mitään merkintöjä siinä ei ole.

Vaasin takana eilen värjätty villalanka, kuivattu pietaryrtti siinä hehkuu vaikka ensin näytti haalealta.

Sain isalt see vana vaasi mis sai minu lapsepõlves nimi "Vivaldi" - nii ilus ja hele see on.

Voi kun en ottanut kuvia!

2011-08-26T07:58:00.000-07:00

Meillä oli rakkaita vieraita Kaukaa. Australiasta saakka! Eli vanhimman sisareni nuorin tytär miehineen vietti meillä kolme kaunista päivää.

Päiviin mahtui naurua ja kyyneliä, vanhoja ja vielä vanhempia valokuvia, huono-onnista kalastusta venheellä, paljon puolukoita ja sieniä, pieniä tuliaisostoksia, aamu-usvaa ja ilta-aurinkoja, värjäystä, saunomista, alpakkapaistia, makaroonilaatikkoa, yksi pahoin palanut marjapiirakka, toinen hyvin onnistunut marjapiirakka, supikoiran raadon noukkiminen ajotieltä pakastimeen, Äitin ja Isän (eli Mummun ja Papan) sekä pikku-Liisan haudalla käynti, poikki mennyt auton pakoputki ja paljon haleja...

Ihania rakkaita ihmisiä, ja uskon että tapaamme jälleen - seuraavan kerran jonain talvena kun on kimaltelevaa lunta ja kylmä niin että kissan viikset menevät kuuraan!

Meie vanema õde noorem tütar tuli Soome abikaasaga ja oh kuidas meil oli ilus ja hea aega! <3 Aga käis nii et unustasin pildid võtta!!!

Tässä Kurkipellon Pajan merkki, t-paitoja tulossa omaan käyttöön ja myöhemmin teen pakkaukset jne. tällä merkillä varustettuna :)

Kärpässienisisarukset sain ikuistettua venepolun varrelta....

Hämeenlinnan markkinat 2011 värillisenä osa 2

2011-08-22T00:20:00.000-07:00

Hieno mies, Reino Halin, opetti miten männystä saadaan evästä. (Ylen juttu täällä)

Kuvattavaa olisi ollut vaikka mitä, mutta pikkumies piti mummun kiireisenä... pikku tyttö talutti ja torui peppihevosta, puinen karuselli olisi jälleen ollut jossain markkina-alueella mutta en ehtinyt sinne saakka, kauniita naisia ja komeita miehiä oli yllin kyllin - musikantteja, taitavia käsityöläisiä - ihan mitä vaan! Vävymiehellä oli seppien kujalla myyntikoju, siitäkään en saanut kuvaa. Rohanin tallien näytös tuntuu aina vaan hienommalta. Ilovalmari ilmoitti että hän haluaa elää isona kiertue-elämää. Tytär tuli yhdeksi yöksi intistä markkinahumuun ja palasi sitten takaisin lepäämään - tulevalla viikolla ammuntaa ja siinä ei sovi olla väsynyt. Itse kävin värjärien ja kehrääjien killassa oppimassa uutta, ostin värttinän ja leveämmän lusetin, juttelin mukavien ihmisten kanssa ja aloin jälleen haaveilla telttaelämästä. Ensi vuonna?

Nüüd olen nii väsinud et eesti keeles ei toimu mitte midagi.

Hämeenlinnan markkinat 2011 värillisenä

2011-08-22T00:13:00.000-07:00

Hämeenlinnan markkinat 2011 mustavalkoisena

2011-08-22T00:03:00.000-07:00

Ilovalmari 8 vee

2011-08-21T23:21:00.000-07:00

Kakussa lukee haltiakirjoituksella "Monia armorikkaita vuosia" - maahisen käsiala on hieman suttuinen....

Vieraina oli mummi ja vaari, pappi vaimoineen sekä ystäväperhe. Olen nyt niin väsynyt etten jaksa kirjoittaa muuta kuin että kivaa oli :)

Hän pakkaa... ja pakkaa....

2011-08-17T10:10:00.000-07:00

Tämä päivä on mennyt kaikessa mahdollisessa toimessa. Olen tehnyt melkein valmiiksi vyölaukkuni, villiintynyt ompelemaan yhden päähineen, tehnyt neulavihkon... Lautanauha tuolla vielä huhuilee, se on pakko tehdä tänään, muuten ei ehdi. Olen pakannut (eläköön tyhjiöpussit!) hirmuisen määrän keskiaikavaatetta ja astioitakin. Myytävät tuotteet on hinnoiteltu myös, ja kaiken ohessa olen väsännyt vammaistukihakemuksenkin ja hoitanut lääkärinvaihtoasiaa. Appi ja Anoppi ovat kylässä, Appi teki valtavan hyvää ruokaa ja Anoppi hääri koko päivän siivoten huomista varten ;) Nyt väki paiskoo korttia, Canastanpeluu kuuluu ohittamattomiin traditioihin.

Värjäsin tänään kultapiiskulla ja suopayrtillä. Piiskusta tuli upea syvä kullankeltainen, ph 9 ja alunaakin laitoin 10g vaikka piisku ei kuulemma tarvitsisi. Lankojen jälkeen laitoin kyytiin vielä silkkikankaan, siitäkin tuli kaunis. Ja vielä pistin uimaan palan luonnonvalkoista pellavaa, ihan vain kokeillakseni kuinka tarttuu. Palaan myöhemmin asiaan.

Herran pieksut saivat myös terva-öljy-käsittelyn.

Imelist kui päevas on ainult 24 tundi.....vastasel juhul oleksin veel tõhusam!

Tervaa, nahkaa...

2011-08-16T03:39:00.001-07:00

... ja tietysti villalankaa, mutta tänään olen tehnyt jotain terapeuttista uutta: silmukkamerkkejä lasihelmistä.

Arnen/pajan kärry tervauksessa. Tällä kelpaa huristella Hämeenlinnan markkinoilla!

Painoin nahkalaukkuuni sielulinnun kuvan.

Muikkarin essu on valmis, mutta pakkasin sen jo - kuvaa ei siis ole vielä. Vielä teen krappivärjättyä kaarinan nauhaa vyöksi, se lienee seuraavan parin tunnin ajanvietteeni. Kutakuinkin alkaa olla valmis tämä markkinoille lähtö ja hyvä niin.Olen tehnyt minttusimaakin 5 litraa ja etsinyt Arnelle sopivaa päällepantavaa (ja ommellut piilopussin tuttipullolle). Ilovalmarille löytyi Miehen vanhat tanhukengät, jotka on askarrellut taitavasti isomummi eli rakas Anoppi. Huomenna on siivottava, järjestettävä yhtä sun toista muuta. Torstaina on Ilovalmarin synttärit (8v) ja kylään tulevat isovanhemmat, pappi maatuskoineen sekä venäläinen ystäväperhe.

Käsitöö on teraapia, ja eile ja täna olen olnud nagu ravis :)

... ps. lääkärinlausuntoasia on kunnossa!

...kaikenlaista......

2011-08-15T06:53:00.000-07:00

Tässä viikonloppuna ehti olla syvä ahdistus ja itku oli silmässä monta kertaa. Nyt asiat jälleen selkiämässä. Lyhyesti kuvailtuna oli aikamoinen shokki - sain lääkärin lausunnon joka oli osittain aivan vieraan ihmisen papereista. Osa tiedoista virheellisiä/vanhoja, tai puuttui kokonaan oleelliset tiedot. Kuten esim. se että minulla on nivelpsori. Mutta ei siitä sen enempää.

Laitan tähän kuvia nyt vaan, muuta en jaksa.

Arne oli meillä. Pyykkikopat pääsivät laivoiksi. Setämiehen kanssa on kiva leikkiä laivaa ja ottaa kaikessa mallia isommasta.

Arne soutaa. Kävelee eteen, kävelee taakse :)

Odotan kovasti että pääsen näitten kimppuun.....

Nädalavahetuse rõõmu ja kurbus: lapselaps on nii imeline, ja minu valu nii raske.

Ps. ei heikkohermoisille, älä avaa jos ällöttää ajatuskin: jos joku haluaa nähdä psoriasiksen vaurioittamat kynnet niin voi klikata tästä, tästä tai tästä. Minulla oli ennen niin kauniit varpaat ja kynnet että ne saivat oikein kehuja. Joku ehkä muistaa, että keskussairaalan lääkäri totesi ykskantaan : "ei kynsimuutoksia"...

"Ikimuistoista valapäivää, herra majuri!"

2011-08-12T09:56:00.000-07:00

Haimme Arnen ja Vävymiehen.....

... ja lähdimme tätä katsomaan....(parempi kuva myöhemmin,nyt laitoin tällaisen pikakäsitellyn kun en tiedä mitä voi ja saa julkaista)

... ja ihmettelemään kuinka siisti voikaan olla kaappi ja kuinka painava tetsari....

Kuinka jokin voi olla samaan aikaan olla hellyttävää ja vaikuttavaa?

Ja lopussa saimme Tyttären haliin ja toimmepa sieltä kotiin saakka, valalomalle.

Olen niin ylpeä hänestä! <3

Vannepäev, palju tundeid, natuke pisarad, mõned uued asjad, ilus Tütar.

Tummaa ja vaaleaa

2011-08-11T21:09:00.000-07:00

Talon eteläseinä raekuuron ja rankkasateen jäljiltä oli näin tumma.

Saunan itäseinän ikkuna puolestaan on uloskurkkivien "mummun ja papan" koti. Näin unta viime yönä Äitistä ja Isästä. Aivan todellista, haikeaa.

Tänään on mielialassa myös tummaa ja vaaleaa... lähden Tyttären sotilasvalaa kuulemaan/katsomaan. Pitää ottaa nenäliinoja mukaan.

Ja Arne-purnukka tulee viikonlopuksi mummun luokse :)

Täna minu vanem tütar annab sõdur vanne. Olen samaaegselt kurb ja rõõmus ... ja Arne tuleb vanaema juurde! <3

Muikea täti

2011-08-09T00:14:00.000-07:00

Keskeneräisten esittely ei ole keskeneräisine kuvineen aivan järkevää, mutta tässä näkyy hiukan esiliinaa jota olen väkertänyt viime päivinä. Laitan paremman kuvan kunhan saan kameraan akut. Kankaana on hiukan huopunut villa (lienee ollut joku torkkupeitto.....) ja reunoissa rutkasti Kaarinan muinaispuvun nauhaa (lupiininkukilla värjättyä, haalistuu siis käytössä) sekä spiraaleja joita miespolo on vääntänyt flunssaisena. Vielä puuttuu muutama pätkä spiraalia ja kuinka ollakaan pitää myös kutoa lisää nauhaa vaikka viimeksi jo jupisin etten ikinä enää tee kaarinaa - laudat siinä venkoilevat niin harmittavasti. Minulla ei ole järkevää paikkaa tehdä, sellaista että saisin laudat jotenkin pöydälle tms (en tosin tajua miten se onnistuisi kun tämähän kiertyy koko ajan eteenpäin...).

Koko puku on oikeastaan kuvausrekvisiittaa, eikä todellakaan mikään Kaarina-rekonstruktio. Alusmekko (johon tulee vielä nauhaa hihansuihin että nuo ihanat rannekorut pysyvät) on sitä ikivanhaa ruutipussikangasta; "kyllästetty hehkumattomaksi". Pesin sen kyllä ennen koltun ompelua, lienee niin ollen parasta etten hakeudu istumaan aivan leiritulien lähelle. Ruutipussikangas on tästedes köyhän naisen pellavaa... Joskus vielä ompelen ihkaoikean mekon ja joka piston jälleen käsin!

Mis on "muinaispuku" eesti keeles? Ma tean rahvarõivad, kuid siin on vanem kleidi. Mudel on osaliselt Kaarina ülikond, algselt tehtud fotograafia jaoks. Lina on liiga kulukas, siis leidsin poest igivana "ruutipussikangas" mis on OK, kui ei ole paremat endale lubada.

En keksi otsikkoa

2011-08-08T00:08:00.000-07:00

Mutta kuvakin on sen kaltainen ettei siitä paljoa irtoa. Sain viimein ne kuvat jotka Isoveikka otti äitienpäivänä kun soudettiin Koiraniemeen. Sieltä löytyi tämä tölkki, tyhjä siis. Hauska kuva minusta! Kai tuostakin pitäisi näin jälkikäteen verottajalle ilmoittaa.

Tänään on maanantai ja jostain syystä maanantait ovat alkaneet tuntua työläiltä. Vaikka koulut alkavat ylihuomenna, sisäinen nunnani ei meinaa herätä. Haluaisin nukkua, nukkua... Huomaan itsessäni karvismaisia piirteitä.

Tämän viikon ohjelma on tiivis, Miehellä on lisäksi kuumetta mutta töitä pitää tehdä. En ole synkronoinut työlistaa käytettävissä olevaan aikaan, mutta luulen että selviämme.

Esmaspäev ei ole enam minu päev. Kui kõik päevad on samasugused tööga... Kirikusse me ei ole jõudnud pika aja, see tundub jah.

ps. Edit iltapäivällä: Ja nyt minullakin on kuumetta, kiitos kortisonilääkityksen olen vihdoinkin alkanut elää kuten muutkin ja saan kiertolaistauteja! Aargh!

Sunnuntaina sataa ja paistaa

2011-08-07T06:51:00.000-07:00

Viime yönä en saanut nukkua mutta tein töitä muutaman tunnin. Valoilmarin säärinauhat valmistuvat itsevärjätystä mukavasti ajallaan - nukkuminenhan on aivan yliarvostettua touhua......
Tänään spiraalihommia ja unissakävelyä. Pyykit ovat huuhtoutuneet monissa sateissa, välillä paistaa aurinko ja antaa toiveita niiden kuivumisesta.

Työpöydällä valmiita nauhoja sekä spiraalia esiliinan reunaan.

Katiskassa iso kuha.

Pühapäeva tööd: suur kala ja mõned paelad :)

Marilyn Roomasta, hei!

2011-08-06T03:44:00.000-07:00

Sisko rakas toi minulle hienon matkalaukun Roomasta. Nyt odotan kovasti sitä SOVA-kurssia - tämä on täydellinen kapsäkki Helsingissä! Sen pohjaan on piilotettu vetokahvakin, pyörät alla ja monta taskua.

Vielä siihen on aikaa, jos edes pääsen mukaan. Hakemuksen käsittely viivästyy kun lääkäriä ei saa kiinni. Mutta ainakin minulla on laukku.

Minu armas Õde tõi mulle lõbusa kohvri Roomast! :)

Missäs se multakasa???

2011-08-03T00:46:00.000-07:00

Eilen illalla tuli Traktori pihaan ja siirsi mullat ja hiekat sinne minne kuuluukin eli saunan juureen sekä tuon kammottavan roskalautakasan päälle ladon kulmalle - kaikkea kun ei voitu polttaa sillä puuta on yllinkyllin pihassa vieläkin. Maisemointi on vielä kesken, mutta siihen tulee kaikenlaista nopeasti kasvavaa ellei sitten tuo vadelma valtaa tätäkin maatilkkua.

Sain eilen kuunliljoja Ystävältä (ihana päivä!) ja laitoin ne kiirenvilkkaa saunan eteen - ennen traktoria ehätin kärräämään multaa käsipelillä, malttamaton... Merkiksi miehille ja muille touhukkaille tökkäsin seuraksi minttua ja timjamia tyyliin "stop tähän!" - eivät ehkä niin tykkää noin varjoisasta paikasta, mutta siirrän ne taas muuanne kunhan saunan porras on tehty.

Jos pystyisin kävelemään tuonne yläpellolle nyt, ottaisin kuvan vanhasta pajuviljelmästä joka Tiinan toimesta on nyt kitketty hienoksi. Tuhannet kiitokset! Ensi keväänä voi sitten tiedustella jälleen pajupistokkaita ja pitkiä punontapajuja.

Astuin illalla vielä naulaan, se humahti saappaasta läpi ja puolentoista sentin verran sisään. Yö meni lukiesa ja tykyttävää jalkaa kuunnellessa. Rokotukset kuitenkin ovat kohdallaan - toissavuonna tärväsin käteni ruosteisen kanaverkon kanssa...

Kanoista puheenollen, niitä meille tulee ehkä ensi kesänä! Ja olen jopa ajatellut mehiläisiä...

Kotkasta muuten löysin uudet popot, ja katsokaapa hintaa - maksoivat loppujen lopuksi alle 15e! Ken tuntee kenkäahdistukseni (tämä rouva ostaa kenkiä itkun kanssa) niin osaa olla onnellinen puolestani. Näihin jalkoihiin kun ei voi laittaa mitä tahansa.

Kotkasta tullessa kasvimaa näytti kauniilta. Oli kiva palata hiekkalaatikoille!

Kaiketi Ritariperhoisen toukka kävi popsimassa väinönputkea. Siirsin hänet toisaalle, vähemmän jännittävien putkikasvien lehdille jatkamaan kasvuaan. Kuvassa myös (ainakin) lapsille mielenkiintoinen elementti eli toukan kakka :)

Aias toimus eile palju, mulda lükati ja lilled siirati. Täna peaks jälle õue minema, muru lõigamiseks, ja ürte koguma. Kodus lõhnab salvei, piparmünt, basiilik ja pune!
Kui astusin naela eile õhtul, jalg on nüüd valus :S

Aurinkoa, aurinkoisia hetkiä ja auringonhattua

2011-08-01T11:25:00.000-07:00

Tulimme juuri Kotkasta, istun koneella ja pikapäivitän blogin ettette ihmettele mihin maahiska on kadonnut.

Anopin pienessä mutta runsaassa patiopuutarhassa kasvaa nämäkin hienot auringonhatut - luin juuri netistä ettei tällaiset kollageenivammaiset kuin minä saa käyttää auringonhattua. En tosin käyttäisikään, olen saanut siitä allergiaa. Mutta kaunis, niin kovin kaunis on!

Aurinkohattuja puolestaan tarpeeseen olisi tarjonnut mukava käsityöläisrouva Meripäivillä, mutta ei ollut varaa. Tulimme siis vahingossa käyneeksi Meripäivillä - olin itse asiassa menossa kirkkoon mutta toisin kävi. No, oli siellä mukavaa olla hyvässä seurassa ja Vaskikorun väkeä tapasimme myös. Sunnuntaina illalla kävin kirkossakin sytyttämässä tuohuksen.

Aurinkoisia hetkiä oli tarjolla rattoisien älynväläyksien muodossa. Niitä ei voi oikein kirjoittaa tässä, ja osa on sellaisia jotka aukeavat vasta oikeassa tilanteessa... mutta nauru pidensi ikää taas huomattavasti. Vienommasta päästä letkautuksia oli se, että isokokoinen appiukkoni kun yritti mahtua pöydän ja tuolin välistä kulkemaan, sanoin että jos pää mahtuu niin kyllä siitä loputkin mahtuu. Niinkuin vaikka kissalla.... :D Noin kirjoitettuna ei se kovin hääviltä näytä, mutta kokeilkaapa jossain sopivassa tilanteessa!

Iitin värikeskuksessa kävimme kahvilla, tutustumassa tuotteisiin ja tekemässä ostoksia: nyt on taas viinikiveä ja kuparivihtrilliä sekä uusia värejä: Sinipuu, Kateku ja Annatto! Ihanaa!

Oleme jälle kodus, olime Kotkas 4 päeva. Palju naeru, palju päikest. Reisil koju käisime Iitti värvkeskuses, ostsin uued värvid ja kemikaalid! Nüüd on mul viinakivi, vask melanteriit (sulfit) ja värvid KATEKU, SINIPUU ja ANNATTO!

Sormuksia jälleen

2011-07-27T09:02:00.001-07:00

Ystävien vihkisormukset, aiheena puu ja luonto, kelta- ja valkokultaa. Matkan varrella piti teknisistä syistä muuttaa suunnitelmia, mutta kauniisti onnistuivat.

Tässä aivan valmiit:

Minu joonistatud, Mehe valmistatud sõprade sõrmused.

Yök mikä lemu!!! Ja opettavainen tarina.

2011-07-27T01:06:00.000-07:00

Keräsin viime syksyllä tummia kääpiä lahonneista hirsistä ja reipastuin nyt kokeilemaan mitä niillä saa. Kääpiä on vähän, noin kolmen desin verran (pöhkö en punninnut) ja niitä liottelin muutaman päivän lähdevedessä kunnes alkoivat (haista) käydä. Ujutin mukaan kosteat langat (50g) ja nostin lämpötilaa----- ups! kiehumispisteeseen! Jopas. Mutta ei hätää, kattila pois keittolevyltä ja unohdus, muutaman tunnin kuluttua muistin projektini ja menin katsomaan.

Haju oli tyrmistyttävä. Aivan kuin Istanbulissa Kultaisella Sarvella aikoinaan. Siellä kun oli ne parkitsemislaitokset.

Ph:ta piti nostaa reilusti että alkoi tulla minkäänlaista väriä, jonnekin 9 hujakoille. Tällä hetkellä lanka on kellervänruskeaa, oranssihkoa. Mietin josko laittaisi rautaa kyytiin, vai laitanko vain alunaa (kunhan muistan pyytää Miestä tuomaan sitä yläkerrasta, portaat eivät edelleenkään houkuta Maahiskaa).

Prosessi on ihastuttavan hidas ja amatöörimäinen mutta who cares. Kivaa pitää olla vaikka haisisikin pahalle!

Päivitän tähän jatkoa kunhan värjäys etenee. Nyt nostelen lämpöä uudestaan mutta mistä vetoa että kiehutan sen taas yli, kännykän muistutuksesta huolimatta!

Jatkuu:

Päätin hulauttaa joukkoon rautavihtrilliä nokareen. Ei olisi kannattanut.
Hetken kuluttua nostin langan jäähtymään ja kävin huuhtelemaan. Tässä vaiheessa lanka oli vielä ihan kivaa, oikeastaan. Väri sellainen oliivinruskea. Koostumus keittämisestä huolimatta ihan jees.

Viimeiseen huuhteluveteen sain päähäni lorauttaa etikkaa. Ei olisi kannattanut. Sain aikaiseksi harmaanvihreää kuminauhaa. Ihan totta. Venyi ja melkein paukkui - ja katkesi :D

Mitä tästä opimme? Ainakin sen että pienillä määrillä lankoja voi ja täytyykin kenties leikkiä. Ja että kuminauhaa ei tarvitse ostaa aina kaupasta.

Jälle on värvide maailm siin. Kääval/taelikul värvimine algas nende seentega mille nime ma ei tea. Aga tuletaela see ei ole. Lõhn on nii hirmus et uksed ja aknad peaks kinni olema...(Seenede eesti keelsed nimed on väga keerulised leida!)

Liimaa, komisario Palmu

2011-07-26T08:09:00.000-07:00

Aamu jatkui aivan kuin olisi yhä maanantai. Oli huuhtomattomia tiskejä, kadonnut ("lainattu") liimaputkilo jota ei löytynyt, kaksi viikkoa lojuneita kosteita pyykkejä kylppärin lattialla... Maksoin laskuja ja kolme neljästä ei maksaantuneetkaan! Soitin pankkiin joka ei sekään-hänkään ymmärtänyt kuinka niin voi olla. Siinä luki kyllä aina "maksu hoidettu ajantasamaksuna" mutta tiliotteella ei näkynyt mitään. Onneksi tarkistin sen, nimittäin puolentoista kuukauden aikana meille on tullut kaksi karhua mielestäni maksetuista laskuista. Tässäpä siis syy. Miten voi olla että varma pankkipalvelu ei olekaan varma???

Tästä suivaantuneena söin lapsille tarkoitetut suklaapatukat. Ne eivät maistuneet yhtään hyviltä kun olin niin äkäinen.

Kylillä käymisen jälkeen mielikin tasaantui (hyvä ruoka parempi mieli?); kun sain vielä laitettua ruokaakin niin kävin ikonikorujen kimppuun uuden liiman kanssa. Maria Pariisilaisen, Herman Alaskalaisen sekä Konevitsan Jumalanäiti-korvikset valmistuvat pikkuhiljaa. Voi tosin kysyä mitä se hermanni niillä... :P Pitkästä aikaa mukava näprätä, mutta sormet ovat turvoksissa ja tönköt.

Tiimarista liiman lisäksi mukaan tarttui kaksi tarjousmattoa ja kaksi istuintyynyä saunan kuistille, sijoitus kauneuteen maksoi 7,80e - ei paha. Laitan kohta Nuoremman Tyttären sisustamaan kuistia. Olen imuroinut alakerran, etsinyt kadonneita kirjoja sänkyjen alta, kuunnellut loppuun Vienan punaisen kuun (miksei Hirvisaaren Laatokka- tai Sonja-sarjaa ole muka äänikirjoina?), haaveillut uimisesta ja sienimetsästä, pohtinut silakan syvintä olemusta ja nauranut keskiaikaseuran näyttelynimelle "Ei mennyt niin kuin Hedebyssä"; näyttelyssä esitellään pieleen menneitä käsitöitä.

Summa summarum ihan kelpo päivä. Vanhempi Tytär intissä on leireillyt, ampunut, juossut täyspakkauksen kanssa, on iloinen ja tyytyväinen joskin uupunut, enkä ihmettele. Ihmeesti hän jaksaa.

Isoveikka puhdisti kitaran otelaudan ja öljysi sen. Ilovalmari murehti ääneen: "Miksi mua ei tarpeeksi huomioida tässä perheessä vaikka mulla on haasteellista ja vaikeaa?" Voi lapsi kulta.

Mies tekee toisia sormuksia, minä piirrän työkuvia ja pomotan, tarkistan että menee niin kuin on tilattu.

Teisipäeva probleemid on lahendatud ja tööd läksid väga hästi käima. Aga mulle meeldiks selline päev, et oleks ainult metsa, kalandus, seened, värvid....

Sunnuntai on kuitenkin hyvä päivä

2011-07-24T10:38:00.000-07:00

Sunnuntai.... ennen kalallelähtöä muutama kuva tältä päivältä.

Sain Miehen narrattua pientareelle kanssani, pietaryrttejä keräämään. Keltaista väriä siis luvassa!

Kasvimaa parhaimmillaan, ihanaa aikaa tämä heinä-elokuun vaihde!

Ensin oli työvaiheita ja vaiheitten vaiheita... sitten alkoi hahmottua. Pietaryrttipedillä näkyy kiilloittamaton miehen valkokulta-keltakultasormus. Naisen sormus hopeaa ja keltakultaa. Ja sisäkkäin mahtuvat kuten vihkisormusten pitääkin.

Vielä kiitos Kinkomaan Anonyymille ikkunoitten laitosta! Näillä silmillä kehtaa tähyillä Kurkipellolle.

Uued aknad, palju värvtaimed, sõrmused... Need on pühapäeva tööd :)

Oinaansarvet messinkispiraalein

2011-07-24T01:27:00.000-07:00

Oinaasarvinauhaa 2,75 m, lupiinia, verihelttaseitikkiä, aroniaa ja krappia. Ystävälle esiintymisasua varten :)

Muuten elän ukkosen odotuksessa, sähkökatkoa toivoen. Suren mieleni perukoilla uutisia Norjasta, sytytin tuohuksen koska enempää en voi.

Kui see maailm on kurbuse täis, ei saa aru kuidas ühel nii haige hing võib olla...

(Never) too old to rock'n'roll!

2011-07-23T05:32:00.000-07:00

Mummu teetti paidan, pukeutui kilttiin ja lämpimään sporraniin ja läksi Jethro Tullin keikalle Keitelejazziin! Ihanaa! Paikan päällä ei saanut kuvata eikä tajuttu otattaa meistä edes "täällä-oltiin-ihan-totta"-kuvaa. Tullin soittaessa olimme aivan lavan etureunan tuntumassa, suuren kaiuttimen äärellä. Vaahtokarkit korvista vain pompsivat pois siinä hiessä ja kuumuudessa - ja eihän tätä nyt voi tulpat korvissa kuunnella, eihän!

Mutta miten ihmeessä ihmiset saattavat vain seistä töpöttää hievahtamatta??? Minä tanssin kyllä, näillä jaloilla, vaikka tilaa oli jalkakertaajalka, ja edessä oleva kauluspaitamies vilkaisi aina hermostuneesti olkansa ylitse kun vahingossa hipaisin häntä tanssiessani.

Ihmeesti myös vanhat jaksaa. Barrekin siellä vanha pappa, pelkäsin että saa sydänkohtauksen siinä paahteessa mutta ei, ja Ianin jalka yhä nousi varsin korkealle. Äänihän ei Ian Andersonilla ole aivan kuten ennen mutta sitä ei edes muistanut.

Ja ikinä en pese tätä paitaa: Ian kurotti oikein varpaillaan nähdäkseen mitä siinä lukee :P

Oh, ma olen nüüd nii õnnelik - nägin Ian Anderson lähedalt!

Keltaisennälkään

2011-07-19T04:59:00.000-07:00

Siankärsämön ja pietaryrtin kukkia keitellessä voi tankata keäaurinkoa talven varalle, niin kullankeltaista siitä tulee. Ph7, alunaa 17g, kukkia pari kiloa ja lankaa 200g. Kunhan en pilaa näitä huuhteluvaiheessa niin olen ikionnellinen.

Tein tosi pahaa keittoa tänään, mikä meni pieleen vai sekö vain että olen kipeä. Siirtelin lapion kanssa kukkia aamulla ja satutin itseni, nyt mietin millä voisi aikaa nopeuttaa että lääkärini tulisi nopeammin lomilta. Tyhmästä päästä kärsii jne., tulipa taas todettua. Astuin kuoppaan kanta edellä, temppu jota ei pitäisi tehdä. Ensimmäisen kerran akillesjänteeni tulehtuivat 10 vuotta sitten ja silloin lääkäri ei sanonut niistä mitään. Olisikohan pitänyt...?

Sataa ihanasti, humisee oikein, jos olisi peltikatto se soisi.

Värvid potis, jalad kui elevandi, vihma sumiseb katusel ja metsas, ilus ja haige on elu. Aga kui imeline on loodus: Punane ja valge ristik ühes taimes.

Raira-raira-raa...

2011-07-18T12:01:00.000-07:00

Maanantaille ominaista arkihuolehtimista ehkäisi kätevästi liian pitkään nukkuminen... mistä tätä unta riittää? Näen kummallisia unia kummallisista taloista, paljon vettä, vieraita ihmisiä, laukkuja ja kasseja, veneitä ja laivoja, joitakuita ihmisiä joita en ole unissani ikinä nähnyt enkä edes kaivannut. Aamut ovat hitaita herätä, jalat kipeät ja jäykät kuin avannosta nostetulla koiralla.

Tänään on ollut sormusten sovitusta, kyläilyä, lasten touhujen kuuntelemista (mistä ne keksivätkin kaikkia sanoja....?), marjapensaissa riehumista, lautanauhaa (kyllä, edelleen...) ja hauen paistoa.

Tämä soi päässä.

Esmaspäeva hommikul olen olnud vaikseline ja haige, kui öö läks liiga pikk. Mul on võib-olla pea sees suur uni tokk mis ma saan lõnga ikka ja igavesti...

Oinaansarvetkin kohdallaan

2011-07-17T09:09:00.000-07:00

Kylläpä oli urakka älytä tämäkin asia, joskaan syy ei ollut yksinomaan Maahiskan. Tulostin taannoin oinaansarven ohjeen ja kone ei osannut erotella vaalean sinistä tummasta joten jouduin älyvaralta laskemaan mikä lanka mihinkin reikään ja sillein... No tuloksena oli ihan kaunista köynnöskuvioista nauhaa. Nyt olen loimittanut oikein ja aivan totta, sieltähän ne sarvet ilmiintyivätkin! Toinen juttu oli alkuperäisen ohjeen käsittämätön langanpujotusohjeisto, joka oli juuri päinvastainen kuin oma järkeni sanoi. Korjasin sen pujottamalla lauta laudalta kaikki toisinpäin ja hip!

Lankana on lupiinia, verihelttaseitikkiä sekä aronianmarjaa.

Muuten olen lähinnä ahminut suklaavanukkaita ja -patukoita. Liekö ollut liian sokeriton loma, kun näin villiinnyn?

Olen kerännyt yhtä ja toista yrttiäkin, katossa tuoksuu monta kimppua siankärsämöä (jolla on muuten tosi monta nimeä!) sekä lipstikkaa ja minttua - osa kuivuu kuivurissa mutta aina jokunen puska on saatava kattoonkin...

Miks on nii, et head juhised ei ole lihtsaid... aga nüüd on jälle lõngad hästi ja kõlapael valmib kenasti.

Hiljalleen

2011-07-16T00:47:00.000-07:00

Alkaa arki asettua, tiskeineen televisioineen. Tietsikalla tulee etsittyä kaikkea tarpeellista kuten Kotkan meripäiviä ja Jethro Tullin keikkoja, siankärsämöllä värjäystä ja SOVA-kursseja. Miten muka elin ilman tätä kymmenen päivää...

Hyvin elin. Ihmeesti tämä kaikki kuitenkin imaisee mukaansa vastaanhangoittelustani huolimatta. Ihminen valitsee sen joka on sillä hetkellä helpointa.

Kuvassa viimeinen hetki istuskella talkootalon portailla, tuttua pihaa katsellen.

Tänään loimitan uuden lautanauhan, etsin ikonikorutarvikkeet (käskinköhän jonkun viedä ne yläkertaan ja miksi ihmeessä ja milloin???) ja riehuelen puutarhassa trimmerin kanssa jos jaksan. Eilen illalla vielä nyhdin villiintyneitä vadelmapusikoita pois ruusuni kimpusta kuin Pikku Prinssi ikään. Haluaisin suojella kaikki rakkaat kasvini siltä vaikka lasikuvuilla..... Ja maahumala oli levittäytynyt upeaksi matoksi sinne minne ei pitäisi, sitäkin siirtelin paikasta toiseen toivossa että se tukahduttaisi jotain muuta.

Täna on jälle uus päev, tööd täis ja aias on ka palju teha. Unustasin meestele anda juhiseid Glechoma hederaceast ja see on nüüd katnud kinni kogu aiamaa nagu vaip :D

Kaunis, surullinen, koskettava.

Kotona, maallistumisprojekti käyntiin ;)

2011-07-15T01:58:00.000-07:00

Tänä vuonna en ottanut juurikaan kuvia Lintulassa. Tein yrttitöitä, keräsin metsästä mm. vadelmanlehtiä ja mesiangervoa, touhuilin kaikkea pientä minkä jalat kestivät. Tai eivät kaiken aikaa kestäneet, mutta onneksi järvi ja sen suoma apu olivat lähellä. Tutustuin uusiin hienoihin ihmisiin, joita muistelen lämmöllä ja toivon uudelleen tapaamista.

Söin vain kaksi jäätelöä. Keksin ystävän kanssa hiirijuttuja ("Hiiri kutoi lautanauhaa. Hän huomasi että hänen kätensä ovat liian lyhyet. "Tahdon teleskooppikädet", sanoi hiiri. Hiiri meni metsään. Hän otti kaksi oksaa...") ja kudoin lautanauhaa pihamaalla ("Kuinka kauan sä olet ollut täällä luostarissa?" avasi keskustelun eräskin mies. Noinko aloitetaan juttelu oletetun nunnan kanssa - nunnan joka on siis sidottu puuhun ihmeellisellä lautanauhahärvelillä?)

Uskaltauduin puhumaan viroa erään henkilön kanssa, ja olin niin onnellinen rohkeudestani ettei haitannut yhtään vaikkei hän ollutkaan virolainen.

Luin hyviä kirjoja, kärvistelin paahteessa, sain ihottuman kaulaani, nautin suunnattomasti uimisesta ja luonnosta, kävin kirkossa joskaan en pystynyt seisomaan paljoa, lauloin (inisin) kaksi akatistosta muitten mukana, nauroin paljon ja itkinkin kerran niin että kyynelet lensivät maahan saakka.

Vanhempi Tytär aloitti sotilastoimensa viime maanantaina ja haikeus yllätti äidin. Lähetin hänelle matkaikonin jossa sotilasasuinen enkeli sekä kortin jossa Lintulan kirkontornit ja Suomen lippu liehumassa.

Konevitsan Jumalanäidin ristisaatto kuljettiin tänä vuonna jännittävissä olosuhteissa. Satoi rankasti ja ukkosti aivan päällä. Melkoisen kostea saattoväki saapui kirkkoon kuitenkin ajallaan ja iltapäivällä toimitettiin kaunis Konevitsan Jumalanäidin akatistos. Kenttälounaan ajaksi selkeni ja tarjoilu siirrettiin kiireesti takaisin ulkotiloihin lammen rannalle. Tunnelma oli todella kaunis ja iloinen, väkeä vähemmän kuin viime vuonna mutta se vain tiivisti hartautta.

Valmis kukkamatto odottaa ristisaattoa.

Ristisaatto lähtee takaisin Valamoon.

Autojen siunausta Lintulassa. Vasemmanpuoleisella oli Maahiskakin liikkeellä turvallisesti.

Kävin lähtiessä vielä katsomassa paikkaa jota niin kovin rakastan, haikeana. Mietin tosissani pystynkö ensi vuonna tulemaan uudestaan - jos olen tässä kunnossa en voi.

Kotimatkalla kassista pilkottaa äiti J:n ompelema kirkkohuivi, jossa myös piskuinen siunaava risti.

Maria pariisilaisen elämänkerrasta venäläiseen klassikkoon (?) - maallistumisprojektin pehmeä lasku.

Ja kerrassaan maalliset ajanvietteet junamatkalla. Tällä kertaa Kroonikassa on niin paljon puolialastomia naisia ettei sitä voinut lukea matkahuollossa, julkisesti siis. On siis kesä...... Miksei täältä saa muita eestinkielisiä lehtiä, kysyy hän!

Kloostris oli jälle nii ilus aeg, palju armsad inimesed ja huvitavad tööd. Ristikäiku oli suur pidu, kirikus oli hea olla, nunnad ka on nii imelised.

Aga minu jalad ei ole korras. Oli üsna raske, matkad on pikad ja jalutasin palju metsas kus on ebaühtlane maastik.

Kodus on ka hea, meie pere mehed igatsevad mind nii palju ;)

Kohti Lintulaa

2011-07-02T11:08:00.000-07:00

Jaa mikähän aaria tässä on meneillään..? Ilovalmari paistoi iltamakkarat.

Huomenna aamulla lähdemme kirkkoon tsasounan ikonia siunauttamaan, sieltä menen katsomaan Pikku-ukkelia sekä Vanhinta Tytärtä joka puolestaan viikon kuluttua astuu armeijan saappaisiin *nyyh!* ja sieltäpä vielä lähden ystävän luo Muuratsaloon, pujahdan Päijänteeseen uiputtelemaan (luultavasti monta kertaa vielä illan aikana!) , nukun hyvin ja maanantaiaamuna suuntaamme kohti Heinävettä.

Koko päivän odotimme ukkosta joka sitten vain näyttäytyi taivaanrannassa, mutta sadetta sentään antoivat nuokin harsupilvet. Onneksi, ilma hiukan raikastui. Kävimme illalla ongella (8 hienoa lahnaa sekä pikkufisuja!) ja iltapäivällä uimassakin - mutta tuntuu että mikään järvi ei riitä viilentämään tässä helteessä. Aamulla oli peräti trooppinen ilma, kostea, vallan tuuleton ja hiostava.

Huomenna siis Päijänne, ylihuomisesta eteenpäin Koskijärvi! Jospa näillä järvillä, olenhan tänään jo lionnut sekä Keurusselässä että Pohjoisjärvessä...

Eilen illalla oli ihanaa! Näimme pitkästä aikaa ystäviä joita olimme jo kaipailleet ja nyt jälleen löysimme toisemme - kiitos internetin ihmeellisen maailman! Voi miten hauskaa oli! Ja miten suloiset lapsetkin, vanhempi tytär on Ilovalmarin ikäinen ja syntyivätkin molemmat Ekokylässä yhdessä asuessamme. Lasten yhteisleikit sujui hienosti ja pieninkin kysyi lähtiessä että tullanhaan me takaisin tänne vielä. Tuliaismansikat maistuivat taivaallisilta nekin, mansikankannat ehätin jo kuivata teeaineeksi. Toivottavasti pääsemme Pertteliin tänä kesänä... saapi nähdä millaisiin matkailusaavutuksiin tässä vielä ylletään Hämeenlinnan markkinoiden lisäksi...

Lintulan jälkeen paneudun Miehen kanssa tosissani kaksiin vihkisormuksiin, jänniä tilaustöitä. Luonnostelen toiset luostarissa, ehkä niihin imeytyy siellä jotain pyhyyttä vaikka...:) Jos suinkin jalat kestävät olen pois koneen äärestä 15.7. saakka, mutta tekstareilla saa minut kiinni. Tarkistan kännykän jokusen kerran päivässä, mutta pidän sen keljassa, en mukana.

Viime hetken värjäys appelsiinimehuss... ei vaan maitohorsmassa! Ja nyt en huuhdo raanavedellä...

Toivotan kaikille teille iloa ja rauhaa lähiviikoiksi, suotuisia ilmoja ja hyviä kalansaaliita jos niitä harrastatte :) Näkemisiin!

Homme jälle algab minu puhkus kloostris :) Olen seal 11 päeva, ilma arvutita; mobiiltelefonid ja on suletud. Loodan et saan teha jälle samad tööd: ürtide kogumist, kuivatus ja pakendamine. Ja see lillevaipa tegemine on minu puhkuse suur kõrghetk! Soovin teile ilusat juuli, ja head ilmad - sobivalt vihma ja päikest kõigile! Nägemiseni!

Liian kuuma!

2011-06-30T10:32:00.000-07:00

Oi missä on ne sateiset ihanat lapsuuden kesät...... Muutama päivä tällaista ja olen aivan uupunut, mutta onneksi tulee aina ilta ja varjot. Päivän parhaita hetkiä on se, kun menen keräämään pyykit narulta talon varjopuolelle.

Olen pakannut luostarilaukun vakuumipussin kanssa tiiviiksi, minulla menee ihmeen paljon vaatetta siellä. Kun menen aamulla kirkkoon, sitten töihin ja välillä pari kertaa uimaan ja taas kirkkoon, enkä halua olla nuhjuisissa koltuissa kaiken aikaa. Sentään voin sanoa että minulla on vain yksi laukku, ja sekin pieni siihen nähden että vietän Lintulassa jälleen 10 päivää. Kiitos tyhjiöpussien matkustan aika kevyesti. Kumisaappaat vievät eniten tilaa.

Maitohorsmalanka numero kaksi, sekin aivan hikoilee helteessä kuvasta päätellen ;)

On aeg kotti pakkida kloostrit jaoks, esmaspäev olen jo seal! Loodan ei oleks nii kuum nagu aastat tagasi; hommikul kell kuus varjus +29, see on ju liiga palju!

Laiskuus kannattaa :)

2011-06-28T04:37:00.000-07:00

Laiskuuttani tökkäsin ilmaiset samettikukanraadot johonkin, ne vajosivat niille sijoilleen ja nyt niitä pilkistelee sieltäsuntäältä.

Unohdin mihin ripottelin orvokinsiemeniä viime syksynä. Siellähän ne nyt kasvavat, ihanat erikoisväriset orvokkini kasvilaatikon vieressä! Kuvassa tosin Ekokylän orvokkeja, jotka sain kuukausi sitten. Kamerasta loppui akut kesken.

Olen unohtanut lannoittaa ruusujani. Puutarhassa on silti avautuneet ensimmäiset monet Nina Weibull-ruusut. Mutta kuka oli tämä Nina, tietääkö kukaan?

Pistänpä sanasta sanaan Pyhän Lyytin postaukseni tähänkin:

Laitoin horsman lehdet ja varret kattilaan lojumaan sateeseen. Kolmen päivän kuluttua muistin ne ja keitin tunnin verran. Unohdin liemen taas, illalla se oli viileää ja ihan törkeästi vain upotin siihen kuivat langat. Seuraavana iltapäivänä muistin jälleen että jotain on kesken, nostin ph:n nelosesta (olipa hapan sade!) jonnekin 7-8 tietämille. Lisäsin alunaa 10g. Sielläpä kattilassa virui tunnin ja katsokaa miten kaunis keltainen!

Mulle halb mälu on siis loovuse allikas ;P Kui enam ma unustan, seda parem kõik kasvab.

edit illalla:
LAISKUUS EI KANNATA!

Laiskana edelleen ajattelin jotain aivan epäkuranttia ja vahingossa huuhdoin kullankeltaisen lankani meidän raanavedellä. Jos joku vielä epäilee että puheeni vetemme rautapitoisuudesta on suuresti liioiteltua niin......

Alpakoita ja muuta tavallista.... ;)

2011-06-27T11:52:00.000-07:00

Mielenkiintoiseksi tämän päivän teki "aamuinen" (heräsimme klo 11...) puhelinsoitto jonka johdosta riensimme alpakkalaan kerintäavuksi. Mies oli pöydänkääntäjä ja minä huseerasin villoja keräten ja alpakkaa taputellen, Ilovalmari oli pussinpitäjänä (kaula- ja jalkavillat eri pusseihin, satulavillat vielä erikseen). Ensi vuonna haluan opetella alpakan karvojen ajelua! Pikkukeritsimellä varmaan onnistuisin, iso täristää liikaa kättäni. Kuvia en siinä tohinassa saattanut ottaa.

Hyvin ymmärrän että alpakoita voi käyttää myös terapiaeläiminä, niin nunnuja ne ovat. Mitä lie alpakkain luoja ajatellut niitä koostaessaan. Saimme oppia myös että alpoilla on sääressä rauhaset, jotka erittävät popcornin hajua kun eläin on todella peloissaan tai stressaantunut. Ilmeisesti keritseminen ei laukaise vielä toimintoa, koska siellä haisi vain, noh, alpakalle!

En ole ehtinyt paneutua oinaansarveen eilenkään, mitä lienen tehnytkään. Ruokaa ainakin, ja pientä siivousta. Kaupassa käyntiä - niin, ja uimista kylmässä järvessä! Ihmeen kylmää onkin, mutta sinne vaan, ei rannalle palelemaan mennä vaan uimaan. Hankala juttu on järvestä pois tulo (siis sen lisäksi etten haluaisi tulla pois) eli se, että nilkkoihin sattuu kävely sieltä rannalle. Kai uinti rasittaa sen verran tai jotain...? Varsinkin kun vesi huojuttaa niin olen aika otus sieltä rämpiessäni, säälittävä näky varmaan. Taas ovat nilkat turvoksissa ja teen töitä etten happanisi tykkänään vaan jaksaisin iloisesti edetä kohti ensi viikkoa ja luostaria.

Huvitav päev! Olime aitamas alpaka talus. Nii armsad loomad, nii pehme villa! Õhtul käisime kalastamas, sain 10 kala ja oli nii ilus ka järvel, kahekesi mehega.

Joskus vaan ei älyä.....

2011-06-26T02:29:00.000-07:00

Juuri kun olin rehvastellut oinaansarven onnistumisella niin tulikin oiva takaisku. Kymmenistä yrityksistä huolimatta uusi leveä nauha ei lähtenyt syntymään. Loimet laitoin ihan oikein, laudat laitoin ihan oikein, tapsit ja kaikki - ihan oikein. Vai eikö sittenkään? Vielä yhden aikaan yöllä tuskailin kuvion parissa enkä tajunnut mitään.

Jostain syystä aivoni ei ottanut vastaan mitään ohjeita. Enkä käsitä miten olin (vahingossa?) onnistunut laudoittaman edellisen nauhan juuri päinvastoin kuin nyt, sillä päädyin lopulta laudoittamaan loimen väärinpäin ja kuviohan alkoi heti (melkein) muodostua!!!!! Tuo alussa oleva sotku ei tosin siltä näytä, mutta siinä vaiheessa minulla oli pakka sekaisin ihan muista syistä.

Nyt loukutan tuosta nauhasta itselleni jotain kivaa, nih!

Vahel ei saa aru, pole mitte midagi peas ja kõik läheb valesti.......... ;D

Oinaansarvea ja mittumaaria

2011-06-24T04:19:00.000-07:00

Isoveikka leikkasi isin tukan, Ilovalmarilla hauskaa.

Oinaansarvi-harjoitus - ja onnistuuhan se! Luulin että olisi vaikeaakin.

Juuste lõikamine on nüüd ka meie poja tööd!

Fenkolia, juhlan kunniaksi

2011-06-23T09:36:00.000-07:00

Monet muut suomalaiset hankkivat kopan jos toisenkin kaljaa ja muita vauhtivirvokkeita juhannukseksi. Minäpä ostin fenkolin. Ajattelin joko tehdä keittoa tai paistaa sen jotenkin. Ehdotuksia? En ole koskaan tehnyt fenkoliruokia... ilmavaivojen ehkäisyyn fenkolin siemenet kyllä tiedän ja osaan peräti käyttääkin ;)

Tänään olen kutonut Kaarinan muinaispuvun nauhaa lupiininkukkalangasta, männäpäiväinen aargh-nauhani on jo valmis (siinä on monta aaaaaargh-kohtaa!) ja mielessä pyörii jo oinaansarvinauha - kiitos Sahran joka heitti minua pätevällä ohjehella. Ajattelin aloittaa varovasti laimeimmilla väreillä ja siirtyä hiukan harjoiteltuani kokenillivärjätyn langan pariin. Jänskättää!

Talo on saanut ikkunasilmiinsä ripset eli ristikot! Kiitos Kinkomaan Anonyymin!

Juhannusta emme tapaa juhlia sen veikeämmin, jos ei sada menemme veneellä järvelle ihmettelemään ihmisten kokkoja. Muuten saattaa ilta mennä lautanauhailuksi :) Hyvää keskikesän juhlaa!

Meie maja on saanud silmaripsmed :) Ja minu kõlapaelad kasvavad jälle uute mudelitega! Häid jaanipäeva kõigile!

Aargh-nauhaa!

2011-06-21T06:18:00.000-07:00

Viivi Merisalon kirjan ohjeet ovat niin vinkeitä että meinasi hermo mennä. Monet mallit on nurinkurisesti pujotettu, joten kuvio tulee alapuolelle (siinä sitten ihmettelee missä vika kun kuviota ei synny) mutta tällä kertaa ongelma on lautojen kääntely. Minun pääni ei riitä kaikkeen tähän laskemiseen!

Hoksasin sentään ajoissa, että pujotusjärjestys on toinen kuin Kariston kirjassa. Lankoina lupiinin jälkiväri, koiranputki ja verihelttaseitikin jälkiväri.

See on hetk kui mõtlen miks ma teen nii raskeid asju..........

Ihan varmasti maanantai

2011-06-20T10:40:00.000-07:00

Mitenkähän minun polon kävisi jos olisin työelämässä ja tulisi maanantai? Olin kuin Karvinen aamulla, vaikkei tarvinnut edes herätä. Karvinen joutui kylille asioille kuitenkin ja sieltä kotiuduttuaan oli niin kipeä että. Epäreilua.

Olin aikonut laittaa nauhaloimet valmiiksi, langat kerin (miten voi vyyhti mennä niin sekaisin värjäyskattilassa vaikka pasmoja on vaikka muille jakaa??) ja valitsin, mallin tutkin ja jopa tajusin miten se tehdään. Sitten tuli suurväsy ja ankeuttajat jotka imi pois kaiken jaksamisen. Uimaan en jaksanut, vaikka uikkariinkin sonnustauduin. Se on jo paha.

Nyt on pökkyräinen olo. Alkaneen paaston kunniaksi söin kolme suklaapatukkaakin.... niistä tuli vielä huonompi olo. Huomenna uusi päivä.

Mies korjaa mellofonia.

Täna ei toimu mitte midagi, olen haige ja väsinud :(

Kärsimyksen Jumalanäidin ikoni Kurkipellon tsasounaan

2011-06-19T06:36:00.000-07:00

Tsasounamme ikoni! Sen on maalannut hämeenlinnalainen ystävämme Petra. Nyt alkaa olohuoneessa järjestely: pois lähtee ainakin yksi sohva, tilalle tulee (sen tilan lisäksi :D) lukupulpetti ikonin alle, obratsaan.

Kirje arkkipiispalle on lähdössä; siunausta rakennustyölle odotellessamme suunnittelemme ajankohtaa tsasounan paikan siunaamiselle. Syksyllä viimeistään on nurkkakivien laitto!

See on meie väikese kiriku uusi ikoon!

Sormuksia satelee...

2011-06-19T01:57:00.000-07:00

Ihmiset ovat ihanasti intoutuneet menemään kihloihin ja naimisiin tänä kesänä. Tänään luovutamme eteenpäin tällaiset sormukset:

Seuraavien sormusten teko aloitetaan huomenna, ja parin viikon kuluttua jälleen uudet.... Jokainen työ on uniikki - lähes joka kerta huomaamme olevamme tekemässä jotain Aivan Uutta, meille ennestään tuntematonta tekniikkaa tai kuviota. Ja kiva niin.

Tänään odotamme vieraita: Ystävät saapuvat ja tuovat tsasounamme ikonin tullessaan! Jännittää! Aamulla oli liturgia Keuruun srk-keskuksessa, tuntui niin hyvältä päästä pitkästä aikaa kirkkoon.

Inimesed veedavad pulmi ja kihlused, me teeme sõrmus kui sõrmus :)

Umppalumppaa ja muuta

2011-06-17T09:00:00.000-07:00

Arnen mielestä mummu on "MMBBA'" eli kansankielellä Umppalumppa. En ole katsonut koskaan Jali ja suklaatehdas-elokuvaa, mutta siinähän sellainen/sellaisia on. Pitänee katsoa?

Haimme siis pikkumiehen viikonlopuksi mummulaan. Tällä hetkellä leikkii hyrrän ja Tätimiehen kanssa olkkarissa ja nauraa rätkättää hersyvästi. Ihana pikkumies! Ja mikä vaNpyyri, haNpaineen!

Miespä sai tänään valmiiksi vävymiehen vasaran, 925 hopeaa, paino 30g, korkeus 4-5cm.
Tein siihen vain mehiläisvahamalli aluksi, loput on Miehen työtä.

Nädalavahetus vanaemana; väike mees, palju naeru ja rõõmu!