lauantai 28. marraskuuta 2015

Tänään neljä vuotta sitten

Katselin aamulla fb:n muistutuksia vanhoista tapahtumista ja siitä singahdin etsimään marraskuun 2011 tapahtumia - enkä ollenkaan itse tajunnut että tänään neljä vuotta sitten minun sydän meni rikki. Sehän on hyvä merkki, ettei tajua eikä muista! Nyt sydän ainoastaan riehaantuu silloin tällöin, muuten on vain alttius uusille häiriöille. Jos siis tulee jotain tilanteita joissa jotain riskiä.

Mutta hyvinhän tämä on mennyt.

Talvi tuli ja meni, lumet on muisto vaan - tänään tein pihahommia puolisen tuntia viimassa hönkien, kurassa kahlaten. Sain leikattua aaprotit alas ja järjestin kasvihuonetta (viime vuonna öljysin työkalutkin). Kaksi päivää on ollut astmakohtauksia, tunnustan etten ole hoitanut astmaani puoleentoista vuoteen. Hoitoväsymys iski. Nyt yritän petrata, sen verran tuli mieleen mitä se aiheuttaa... Tyhmästä päästä jne - mutta jos on hoitanut tunnollisesti sairauttaan jos 15 vuotta ja risat niin kai sitä saa välillä väsyä?

Kokeilin Lennon-mallisia laseja jotka ostin ystävälle Antiikkirengistä - aika kivat! Hatusta pitää vielä sanomani että kestän taas pitää hattuja ja huiveja vaikka migreeni onkin enemmän tai vähemmän päällä joka päivä. Etelänpojat (kaupan kassan hellyttävä ilmaisu, kauniilla äänensävyllä lausuttu) eli turvapaikanhakijat näyttävät hieman hämmentyneiltä minut nähdessään - aprikoivat varmaan mistä maasta olen. Kun on usein kaksi huivia päällekkäin tahi huivi alla ja hattu päällä. Ja pitkät mustat hameet.

Kissa esittää suloista. No onhan se. Suloinen.

Sitten pieni vilaus yhtä juttua jota olen piirtänyt valmiiksi. Pystyn piirtämään tunnin tai kaksi kunhan pidän muutaman päivän tauon välillä.

Valamon kansanopiston laulukurssille olisin päässyt mutta se on juuri tuo itsenäisyyspäivän viikonloppu kun on sovittu muuta. Katsellaan nyt näitä vanhoja kuvia ja suunnitellaan sinne menoa keväälle. Ollaan kovin pönäköinä tuossa kuvassa.

Kuhu see talv läks? Ma arvan, et saame kalavõrgud jälle vette...

Ei kommentteja: