Nysse tuli ja se ei ole bussi vaan oksennustauti. Pikkumies sairastaa kuin karhunpoika (häntä hellii käärme, laulaa lapsikuoro meillä) ja äiti kuuraa pyttyä kello kaksi yöllä ja toivoo ettei itse sairastu sillä juuri tätä tautia ei äitin olematon terveys sitten kestä. Mutta ilolla mennään jookos, ja toivolla.
Anoppirakas toi jouluruusun, sen vien sitten kevähällä ulos. Voi, kevättä odotan!
Mis see on eesti keeles see oksendamise haigus, see tuli meile nüüd :( see ongi ainus haigus mis ma kardan. Ämm tõi valge "Helleborus", minu uus lemmik!
.png)
4 kommenttia:
Syvästi toivon, että tauti ei sinuun iske ja toiveeni eteenpäin lähetän!
Kiitos... se nimittäin vie sitten jalat alta ja ties mitä muuta tapahtuu. Juon etikalla maustettua vettä ja syön hapankaalia ja paastoan. Pikkumies halaa pyttyä urheasti. Tätä ei olisi tarvittu. Olenkin kotona kahdestaan ukkelin kanssa kaksi päivää, Ville lähti viemään Anoppia Kotkaan. Sairastupa jotennii Florence Nightingalen malliin vissiin , huuhailen täällä kynttilänvalossa, uunien lämmitystä ja käsitöitä hissuksiin tehden :)
tautia on kuulemma Kotkassakin, tuttavperheen poika poti sitä viikolla.
Toivotaan ettet sairastu, sillä tuo on se taudeista kamalin.
Ihana jouluruusu.
Joku tiesi kertoa, että jouluruusu on hurjan allergisoiva - minä tässä eleln senkin suhteen hurjassa toivossa ettei!
Lähetä kommentti