En malta olla jatkamatta "Kurkipellon joulu"-postauksiani tähän väliin epätavallisuuksilla. Lumouduttuani BBC:n sarjoista (Wartime farm, Edwardian farm jne, joita lienen hehkuttanutkin - Ruth Goodman on varmaan salainen ihastukseni jos minulla on sellainen) päätin tehdä Murkeytä jouluksi koska en voi vieläkään syödä possua eli kinkkua. Siitä tuli mainiota, joskin sovelsin reseptiä ensin gluteenittomaksi laittamalla mukaan gluteenitonta leipää ja käyttämällä taikinaan naudanjauhelihaa ja täyttämällä koko hösselin keitetyillä kananmunilla (siitähän tuli siis eestiläistä pikk poissia) ja maustamalla sen niillä mausteilla joita saan käyttää. Murkeyn jaloiksi laitoin bataatit ja päälle kyllä levitin pekoninsuikaleita vaikka possua ovatkin. Murkey oli siis lähinnä idealtaan Murkey. Ja oli hurjan hyvää. Sen lisukkeena oli lumiperunaa lumitähtien koristamana - lumitähtiä tehtiin painamalla raa'asta perunasta pikkumuotilla tähtösiä jotka keitettiin pottujen kanssa puolikypsiksi.
Nilla teki hirmuisen kasan pipareita, jotka koristeli hassuiksi. Mukana oli ainakin bikinimies, sirkuksen karvainen nainen, hoomoilanen ja derp. Piparkakkutalo oli tänä vuonna Lidlin valmismalli.
Sisareni teki kirsikkapikkuleipiä, jotka hämäävästi muistuttivat ruuneperintorttuja :) Tein muuten valtavan hyvää gluteenitonta joululimppua, jonka reseptin yritän muistaa laittaa tänne myöhemmin!
Head isu!
.png)
3 kommenttia:
Onpa teillä ihanuuksia, niinkuin aina! Meillä mennään karsitulla perinteisellä linjalla, mutta miksi tosiaan ei voisi tehdä joskus jotain Ihan Muuta.
Kiitos joulutervehdyksestä, se lämmitti! Tänä vuonna meillä voimat loppuivat kesken siinä tervehdysten tienoilla. Siksi toivotan näin sähköisesti:
Kristus syntyy - kiittäkää!
Kiitos toivotuksista ja hyvin se käy näinkin :) Kieltäydyin määrätietoisesti tänä vuonna monestakin joulutouhusta mutta sitäkin enemmän tein kivoja juttuja. Onneksi sisareni tuli auttamaan. Kaupan valmislaatikoita siis ei tarvinnut tänäkään vuonna testata - ja gluteeniton joulu tuottaa muutenkin omat haasteensa. Leipova tytär on ilo myös, joskin pelkäsin että hän uurastaa itsensä pahki. Hannalla taas on opiskelu ja oma perhe luotsattavana niin on kiva että näistä jouluherkuista riittää heillekin! Hukkaan ei taida mennä mitään. Meitä oli "vain" kymmenen joulupöydässä, joskus ollut enemmänkin. Yöpyjiä oli vähemmän kun kaikki asuvat lähellä.
Lähetä kommentti