sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Viikonloppu muualla

Olin viikonlopun ompelemassa juhlamekkoja Heinolassa naisyhteisösäätiössä, Juliana-yhteisössä siis. Viimeksihän ompelin arkimekon. Mekoista tuli nättejä.

Matkalla sinne tuli länkkäriolo jossain Hartolan kohdalla. Ei tehnyt mieli poiketa "tuoreelle kahville". Kumma juttu. Pimeässä, marraskuisessa, sateisessa Suomessa bussin pysähdyspaikat eivät ole järin houkuttelevia.

Huoneistossani oli kaksi kaunista tuolia. Ihmettelin niitä kovin. Miksi pyllyn alle on sijoitettu parhaat palat? Mistähän nämä olivat peräisin?

Mutta oli siellä muutakin! Nimittäin kauhian rumat jalat minun sängyssäni! Voi tokkiisa, olen perinyt kuulemma serkkuni ja hänen mummonsa jalat! Tai peräti pöllinyt, jos fb-viesteihin on uskomista!

Kaiken kaikkiaan ihana käydä Julianassa. Suosittelen muillekin - käykää tutustumassa! Muuten sössin lauantain liturgiassa kun uskaltauduin kuoroon, mutta mitäpä sitä ei asperkeri tekisi... Jotta terveisiä vaan Karjalan hiippakunnasta - meillä veisataan ihan toisin! Voi jos jaksaisin niin vieläkin hävettäisi! Kiitos Olga ja kiitos isä Olavi, oli hauska tutustua. Ja aurinkoinen anteeksi vielä kerran.

Nädalavahetuse olin Heinolas, õmblesin kaks kleitid ja laulsin liturgias (halvast).

4 kommenttia:

Liiolii kirjoitti...

Haluaisin käydä Juliana-yhteisössä joskus. Jos olisi eri elämäntilanne, niin ehkä asuakin siellä.

Maahiska kirjoitti...

Käy joskus :) Kiva paikka, suosittelen lämpimästi.

Midori kirjoitti...

Huoli pois!
Kirkon starosta on ottanut tavaksi lohdutella: kaiken ei tarvitse mennä juuri niinkuin on ollut ennen tapana. Emme tee niinkään virheitä, vaan muutammme tapoja tilanteisiin sopiviksi. Eikö olekin lohdullista? Tervetulemast uudelleen vaikka koko perhe! Baba-Katerine ja Mikko-starosta.

Maahiska kirjoitti...

Lohdullisesti sanottu ja viisaasti kyllä kiitos! Olen monesti nauranut partaani itsekseni tuota tapausta....