keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Keskiviikko? Joo, se.

Menee päivät sekaisin, liian paljon ajatuksia ja paperitöitäkin olisi. Heikkoa hirvittää. Ei muista mittää. Aika kuluu ja minä kierrän ympyrää. Velipoika soitti tänään, oli tullut kotimaahan Australiasta, se oli mukavaa. Harvoin kun yhteyttä pidetään. Mutta oliko se tänään, vai eilen????

Mutta onneksi on kalenteri. Siellä lukee, että Seinäjoen messujen jälkeen saimme varaosa-auton, jolla huristelimmekin maanantain kun pakkasista suivaantunut Camry heitti toviksi henkensä. Lukee myös, että Mies on oikeissa opetustöissä kaksi päivää, ja että kävin fysioterapiassa. Että yksi lapsi on kuntoutustutkimuksissa tämän viikon, toinen viettää 25-vuotissynttäreitään käsi paketissa, kolmannen kanssa käytiin sairaalassa keliakiakontrollissa (viimeinen kerta lastenpolilla!) ja neljäs haluaa opetella soittamaan Skyrimin teeman ja minäpoika hullu lupauduin opettamaan. Mutta se fysioterapia......

Siellä poden syyllisyyttä - enhän minä olen sairas! Tai siis olen, mutta kun ei se hoito satu! Tai no sattuuhan se mutta kun ei niin paljon! Unohdan, että hoidot onkin tarkoitettu ylläpitämään kävelykykyäni eikä tarkoitus ole itseni murjoonnuttaminen... hohhoijaa, huonominä nostaa päätään.

Olen tehnyt nukkekotiin yhtä ja toista pientä. Ihmeellistä, tämä on niin koukuttavaa. Parasta on kun itse saa tehtyä jotain jota ei ikinä olisi uskonut. Seuraavien kuvien pasha, leipä ja Astrid Lindgrenin kirjat tulivat postissa, tilasin nukkekotiharrastajien kautta taitavilta tekijöiltä. Ihanat!

Pitäisi ryhtyä loimittamaan lautanauhoja ja miettimään kesäistä tapahtumaa. Ja näyttelykin pitäisi kasata, siis kehystää nuo valokuvat! Kääk.

Mutta ensimmäinen äitiriipus valmistui, tyttärelle joka siis täytti tänään 25 vuotta :)

Terve nädal on olnud liiga hoogne. Ei meeldi mulle. Aga keegi on lõdvestunud.....

5 kommenttia:

Paulina kirjoitti...

Tuo pikkuruinen pasha on aivan ehdoton! :) Katson aina näitä sinun nukkekotijuttujasi vähän niin kuin esikuvaksi itselleni. Minullakin ON nukkekoti, mutta en ole (vielä) sitä laittanut, ts. sisustanut. Asukkaatkin puuttuvat. Mutta toisaalta on mukavaa, kun on jotain odotettavaa tulevaisuudelta, eli siis se nukkekoti, siellä odottelemassa.. Pasha ja ikoni kuuluvat ehdottomasti tulevaisuuden nukkekotiini. :)

Nyt alkoi tehdä mieli pashaa.. :(

Elina K kirjoitti...

Sul on olnud küll kiire nädal, aga nagu näha on see olnud huvitav nädal ! Imetlen Su oskust luua miniatuurmaailma ja samavõrra ka Sinu loodud ehteid ! Tõeliselt ja imeliselt on Sulle andeid jagatud !

Maahiska kirjoitti...

Paulina, Pikkupasha on niin suloinen pikkuruisine hedelmineen, en käsitä miten sellaisia voi tehdä! Elina, meil on nii et ma olen disainer/joonistaja ja mees tegeb ehted - ma olen ka töödejuht ja vaatan et kõik toimub hästi :p Seepärast on vaba tegema omad huvitavad tööd!

elina kirjoitti...

Olen luullut, että minä olen ainoa, joka ei omien puuhiensa lomassa aina muista edes viikonpäivää. On hyvä kuulla ettei ole ainoa.
Nukkekotijuttuihin voisin hurahtaa ihan kokonaan, nytkin on kuivumassa kaakeliuuni nukkekotiin. Teen sitä ystävälleni, mutta se on niin mukavaa puuhaa että ajattelin kokeilla massastakin. Ei tarvitsisi uunia ja keramiikkaryhmän aikatauluja kytätä. Minulla kun ei ole enää omaa uunia.
Oletko kokeillut jotain itsekovettuvaa massaa?

Maahiska kirjoitti...

Mulla on valkoista Jovi-massaa (Tiimarista), se on aika notkeaa ja hyvää pikkujuttuihin. Mietin myös uun ijuttuja, kaakeliuuni olisi kiva päällystää. Toistaiseksi olen tehnyt vain astioita ja ruokia lapsen nukkekotiin siitä.