sunnuntai 10. helmikuuta 2013

”Puetaan Jumalan palvelija Anisya vanhurskauden vaatteeseen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.”

Eilen oli suloinen kastetilaisuus Jyväskylän kirkossa - Anisya itse tosin oli eri mieltä siitä suloisuudesta loppua kohti :) Tässä muutama kuva.

Minu esimene väikene ristilaps siin, Anisya :)

3 kommenttia:

elina kirjoitti...

Erikoinen nimi lapsella,onko sillä jokin merkitys tai onko se ulkomaalaista alkuperää. Kuulostaa sanottuna kauniilta. Luin mielenkiinnolla linkitsemäsi kohdan ortodoksisesta kasteesta. Se on todella erilainen kuin luterilaisessa kirkossa, vaikka pääasia on tietenkin sama.
Tuo lapsen nimen salaaminen kastetilaisuuteen saakka on minusta aina ollut outo tapa, en tiedä onko sillä jokin peruste, mutta omat tyttäreni ja pikkuinen Ada ovat kyllä saaneet nimensä jo ennen kastetta ja heitä on kutsuttu omalla nimellä heti syntymän jälkeen.

Maahiska kirjoitti...

Anisia tulee p. Anisiya Solunskayan mukaan, josta nyt jostain syystä löysin vain venäjänkielisen sivun http://tvoya-ikona.ru/anisiya-solunskaya. On siitä suomeksikin jossain. Hänen vanhempansa ovat siis venäläisiä. Mieheni on tuon pienen sylissä istuvan Seafimin kummi.

Ortodokseilla kasteen yhteydessä toimitettava mirhavoitelu erottaa ainakin luterilaisesta kasteesta, siinä kun tullaan "ehtoolliskelpoiseksi" eli vauvakin voi käydä ehtoollisella. Ja idea on sakramenttina hieman erilainen mielestäni - se on yksi kirkkomme sakramenteista eikä verrattavissa siten esim. siunaukseen tms. Meillä toimitetaan myös eksorkismi kasteen aluksi, eli karkotetaan ihmistä vaivaava paha vauvasta rukouksen avulla. Se voi kuulostaa tietämättömästä kauhealta, mutta kyseessä on sama asia kuin aikuisenkin syntiinlankeemuksissa: ihmisen heikkoudesta langeta pahaan. Kummi lupaa pitää pahan loitolla ja hylkää pahan sen pienen lapsen puolesta, samoin kuin lukee uskontunnustuksen jne. Pienihän on viaton ja syntiä tekemätön, mutta ihmisenä hänen osanaan on se alttius. (http://ortodoksi.net/index.php/Kaste#Rukoukset_kasteen_edell.C3.A4)

Meillä annetaan nimi kahdeksantena päivänä syntymästä. Omia lapsiani olen kutsunut nimellä jo sairaalassa, heti syntymän jälkeen ollaan mietitty nimi valmiiksi. Kastehan meillä ei ole nimenanto.

kosotäti kirjoitti...

Monia armorikkaita vuosia pikkuiselle ja hänen ristäidilleen.