Kaunis blogi :)

Kiitos kaunis Sojalle tunnustuksesta. Tunnustuksen säännöt ovat: Minun pitää kertoa itsestäni kahdeksan paljastavaa asiaa ja jakaa tunnustus eteenpäin kahdeksalle blogin pitäjälle, joille kerron asiasta ja heidän tulee kopioida tuo kuvasymboli blogiinsa.

Mutta kun tämä on taas niin tätä: en pysty ajattelemaan kenelle laitan eteenpäin, jokaisella lukemallani blogilla tuntuu näitä olevan jo yli oman tarpeen. Toivon että kukaan einyt pahastu - sitäpaitsi koneellaistumiseni on rajoitettua nykyään, tässä ei saa jalkoja nostettua ylös. Ja mukaanlukien tekstin oikoluku ja miljoonat korjaukset, en taida jaksaa kirjoittaa kaikkea.

Mutta voin kertoa itsestäni kahdeksan asiaa ehkä? Olen jossain toisessa postauksessa tehnyt samaa, muinoin.

1. En ole koskaan käynyt Virossa. Mutta opiskelen eestiä itsekseni, jo kolmatta vuotta - sillein pikkuhiljaa joskin päivittäin.

2. Olen käynyt sen sijaan Australiassa kerran ja Saksassa muutaman kerran työn merkeissä, silloin kun opetin tanssia. Opetin mm. kätilöitä.

3. Olen aivan liikaa nykyään iPhoneni kanssa ja saan siitä päänsärkyä. Se on liian helppoa, kuin kahvinkeitto tavallisella keittimellä. Tekee vaikkei olisi tarvis.

4. Poltin piippua 16-vuotiaana mutta lopetin kun ei huvittanut enää. Poltin myös mentolisavukkeita.

5. Etsin jatkuvasti uutta musiikkia netistä. Päässäni soi ja soi, laulan usein ja huomaamattani. Saatan juuttua Youtubeehen aivan liian pitkäksi aikaa.

6. Yritin soittaa selloa teininä, mutta pelkäsin opettajaani niin etten kuullut yhtään mitä soitin, ja näillä löprösormilla en saanut edes kunnon otteita. Harmi. Olen kuitenkin opetellut itsekseni soittamaan hiukan pianoa mutta jo unohtanut senkin.

7. Vasemman pikkurillini pää on ylen rento ja sitä voi räpsyttää letkeästi eikä se pidä yhtään esim. kitaran, sellon tai ruokailuvälineiden kanssa.

8. Osaan heiluttaa vasemmalla pikkuvarpaalla kuin muinainen Arja-täti lastenohjelman lopuksi. Sillein semi-kuninkaallisesti.

Nukkekotijuttuihin. Minulta tilattiin pientä tavaraa pikkutytön nukkikseen. Ensin mietin kieltäytyä, koska kädet nyt ovat mitä ovat - kyynärsauvojen käyttö vei tunnon oikean käden sormista ja olen muutenkin ollut taas kurjan kipeä kun kortisoni jätettiin tauolle (syön siis kuureina, mikä on kurjaa). Mutta sittenpä innostuin, ja se olikin mukavaa. Kuvissa näkyvät matot on Valoilmarin käsialaa, nekin lähtivät kohti Suomenlinnaa; myyntiin kun ne oli tehtykin pari vuotta sitten. Joku pölliäinen on nyt kiskonut loimet minikangaspuistani eikä voida tehdä lisää ennen kuin opettelen loimituksen - aaargh!

Lordi on suuttunut eikä tule sisälle. Se alkoi piilotella sisällä ja kävi tekemässä tarpeensa työhuoneeseen puolityhjään laatikkoon. Häätö ulos, muutaman kerran perin rivakasti... ja nyt se ei tule sisälle. Murjottaa.

Mieli palaa maalausjuttujen ääreen, mutta viime viikko on menyt aika tahmeasti... ja olen sentään nukkistellut.

Meille tulee taas työharjoittelijoita, mukavaa. Olisivatkohan viidennet-kuudennet tai jotenkin niin?

Nädal on olnud raske ja pikk... aga olen teinud natuke tööd - tellimustöö nukumaja jaoks. Tahaksin maalida, selline põnev tunne et see on minu jutt.