Nokkosen käsittely kotiseutumuseolla oli aika haastavaa, mutta kuvia piti saada ja saatiinkin. Tytär loukutti ja lihtasi, Mies piti kuvausvaloa ja loput klaanista hoiti Arnea museon tuvassa.
Lukiesani Naisten työt-kirjaa ja sen pellava-artikkelia kävi mielessä kuinka ihmeessä ihmiset ovat ylipäätään saaneet vaatetta yllensä, tai pellavaisia ainakaan. Nii monimutkaista - ja kiehtovaa - työtä!
Täna muuseumil nõgese töötlemist ja vanade töövahendite kasutamist. Nii aeglane töö, aga huvitav! Aga ma ainult pildistasin raamatu jaoks, meie nõgesed ei muutu rõivasteks.... ;)
2 kommenttia:
Kyllä on esiäidin uusi mekko ollu monen työn takana ja ne tehtiin kestämään vuosia.
Kassellaa niitä runoja joskus:)
Öeldakse ju, et kõik uus on hästi unustatud vana !
Raamat saab olema kindlasti väga huvitav !
Lähetä kommentti