torstai 3. helmikuuta 2011
Kävelemään opettelua...
day 14. a photo of one of your favourite family member
Kukas muukaan siinä kuin Otto, vahtikissa, jahtikissa, itsepäinen karvaotuksemme. Huomatkaa fisut molemmissa suupielissä (kolmas ei mahtunut ja sekös kissaa kismitti!)
Olen ihan lyyhyryhtinen leikkauksesta, yritän tänään pitää selän suorana ja pään pystyssä. Yöllä uneksuin kalastamisesta ja pilkkireissusta (?) - ja ahven puraisi minua sormeen kipeästi. Minua harmittaa etten jaksa lumitöitä (en edes saisi) ja epäilyttää jaksanko kauppareissun tänään. Pää on yhä hattara ja yöpuvussa olisi niin mukava olla. Kuinka kauan saa käyttää kärsimiään vaivoja tekosyynä suklaavanukkaiden ahmimiseen?
Kaua võib kasutada haigust ettekäändena ett saab šokolaadipuding süüa???
Tunnisteet:
arkielämää,
haasteet
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Juuri niin kauan kuin on tarve siihen:D ei kun vanukasta popsimaan!Paranemisia pian ♥
Lähetä kommentti