lauantai 25. heinäkuuta 2009

Sadepäivänä

Aamu alkoi hauskasti. Tapasin blogituttavani Lissun! Kävimme ensin tarkastamassa kirpputorin antimia (mukaani tarttui vain pikkuinen tuluskukkaro) ja viimeistelimme tapaamisen kahvila Satumaassa. Mukava huomata kuinka hän on juuri sellainen kuin blogistaan kuvittelinkin :-)

Olen haaveillut pienen ikäni muutosta ulkomaille osa-aikaisesti. Lissu asuu Italiassa keskiaikaisessa kylässä - sekä täällä Keuruulla. Miehen kanssa olemme pohtineet "eläkepäivien" viettoa jossain muualla, kunhan saamme talon lasten hyvään hoitoon ja elämän muutenkin aloilleen. Käsityöläisenä vaikkapa irlantilaisessa rautakausiprojektissa ei olisi lainkaan hullumpaa.

Kotona sen sijaan asu mattokauppias. Hän on rakentanut majansa keskelle olohuonetta, ovella lukee "Valon mattoja Saurkp ali.os" ja majan sisällä on tietysti kangaspuut joissa paraikaa kymmenen senttiä aivan kokonaan itse tehtyä kaunista tiivistä mattoa.

2 kommenttia:

Lissu kirjoitti...

Mukava oli tavata kirpparin ja Satumaan merkeissä.
Nostan itselleni hattua (jos vain olisi), silla minä en ostanut mitään. En sitä (kahdesta kappaleesta yhteenommeltua)pellavalakanaa, jossa oli käsin virkattu pitsi ja ristipistoin kirjaillut nimikirjaimet. 30 ekeä moisesta aarteesta kirppiksellä on kyllä liikaa. Vai etta asustaa teilla mattokauppias. Vahinko, että minulla on jo tarvittava määrä mattoja. Mutta paljonkos kauppias velottaisi nukkekodin matoista?

Maahiska kirjoitti...

Meillä on sellainen kauppias, joka antaa rahatkin ostajalle valmiiksi; tarjosi minulle piirtämäänsä vitosen seteliä että voin ostaa maton :-D

Katsotaan jos mattoja syntyy enemmänkin noihin loimiin (ne on muuten yhä liian löysällä paikoin!!) ja sitten lähdetään turuille ja toreille kiertelemään :)

Juu 30 erkkiä kirpparilla on melkoinen hinta - ja se sinkkivati 10e yhä kummastuttaa... No onhan sekin oikein hoidettuna melkein ikuinen...

Saatetaan tavata huomenna Oivalla, jos viemme pulloja kauppaan ja saamme kolehdin kerättyä!