perjantai 31. heinäkuuta 2009

Kotkasta, päivää

Täällä ollaan, Kotkassa, huomenna on isomummin hautajaiset. Tänään pelataan sulkapalloa (olen muuten aika hyvä siinä! 8-/) ja käydään ostamassa eskarireppu Ilovalmarille, saunotaan, luetaan vanhoja lehtiä ja pelataan korttia (paitti miä en pelaa). Siksi haasteeseen poimittu kuva on tältä koneelta ja minullekin täysi yllätys; olen tallentanut tänne kuvia aina käydessäni. Poimin yhden satunnaisen, koska kuvia ei ole jaettu kansioihin. Katsotaas....

Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi. Valitse neljäs kuva kansiosta ja julkaise se blogissasi. Selitä kuva.

Noniin, tämä on käyttäjäystävällinen invavessa muistaakseni Pälkäneeltä, jostain karaokepaikasta. Korjatkaa jos olen väärässä. Huomatkaa runsas tila, ovesta suora näkymä salin puolelle ja muinaisen Rooman tavoin avoin latriinitunnelma. Täällä on ilo toimittaa yksityisiä toimituksia...

4 kommenttia:

Elena kirjoitti...

Mita yhteista on sinulla ja karaokepaikalla?

Tuolla Ostia Antican kaivauksilla voi kayda sellaissa joukkovessassa, tai mita siita nyt enaa on jaljella. En osaisi arvostaa moista ihan nykyelamassa, mutta ehka se(kin) oli heille tapa viettaa aikaa ja viihtya? yhdessa.

Maahiska kirjoitti...

Luullakseni pysähdyimme kahville kyseiseen paikkaan, mutta olen kyllä laulanut menestyksekkäästi karaokea ja se oli hauskaa. Itse asiassa minut taputettiin lavalle uudestaankin :D

Lissu kirjoitti...

Vai että laukku pikkumiehelle! Joutaakohan teidän mattokauppias oikein opintielle? Toisaalta siellä sitten oppii yhtä ja toista liike-elämässäkin hyödyllistä. Keuruullahan on oikein karaokepaikkakin. Oletkos siellä lauleskellut? Minua ei vielä ole siihen hommaan saatu, ei millään.

Maahiska kirjoitti...

Kyllä, koittipa opintien alku pikkumiehellekin. Äitin hirvitää laittaa lapsii taksiin kotiportilla
:-(
En ole Keuruun poareihin tutustunut enkä aiokaan, ei kiinnosta. Karaokemenneisyyteni liittyy aikaan viime vuosituhannella, ja sinne saa jäädäkin. No, jos totta puhutaan, selvinpäin laulaminen mikrofoniin ON hauskaa! Ehkä jossain vielä joskus...