keskiviikko 25. maaliskuuta 2009






Viime aikoina on hammaskeiju vieraillut meillä ahkerasti, mutta Ilovalmari ei kehtaa näyttää ammottavaa railoa hammasrivistössään vaikka kuinka maanittelin. Kohta jo neljättä viedään ja uutta pukkaa tilalle. Isoveikan hampaita poistettiin lääkärillä, ne kun juuttuivat kiinni eikä omat konstit auttaneet. Olen aina inhonnut ja pelännyt hampaita, siis irtoavia sellaisia. On vaikea kehua lasta hienosta hammassaavutuksesta kun niin ällöttää. Johtuuko siitä, että kerran join yhden hampaan, vai mistä (se oli odottamassa keijua vesilasissa jostain ihme syystä). Näin ne lapset kasvaa, inhosin irtoavia hampaannykyröitä tai en. Kumma etten itse muista mitään omien hampaitteni tiimoilta. Olikohan se niin kamalaa?

Ilovalmari tarvitsisi myös siistit kirkkovaatteet. Tuon ikäinen saa rähmittyä vaatepartensa tosi nopeasti kehnoon kuntoon. Pääsiäinen lähestyy, suurin kirkkojuhla siis, ja vaatehylly näyttää eioota. Kun mittaa on vekaralla sellaiset 116cm niin kirppariltakaan ei löydy siistiä.

Rahapäivän kunniaksi ostin tänään kimpun ruusuja. Leikkokukat ovat kamalissa hinnoissa täällä. Englantilaisissa sarjoissa ihmiset ostavat tuon tuostakin valtavia kukkalaitteita milloin mihinkin kissanristiäisiin tai toisiaan lepyttääkseen, kiittääkseen illallisesta tai jotain. Tai ihan muuten vaan. Samoin nämä ihmiset polkaisevat pystyyn hienot juhlat banderolleineen ja merirosvoteemoineen (puvut ja kaikki) ihan tuosta vaan. Panee miettimään josko muualla maailmassa ihmiset ovat kovin rikkaita tai sitten heillä on lapsesta saakka kartutettu naamiaisvaate- ja juhlavarastoja. Viimeksi näin kun sairaanhoitajaneito sai perheeltä laajan laatikollisen upeita pitkiä ruusuja kun oli onnistunut saattamaan yhteisymmärrykseen perheenjäseniä (potilaan ja hänen anoppinsa tai jotain) - siis sairaalassa kesken tavallisen arkityöpäivän. Ehkä opiskelenkin sairaanhoitajaksi, minä nimittäin tykkään ruusuista. Vaikka ei minulla ole kunnollista maljakkoa. Toisaalta, parhaat ruusut on oman kullan antamia.

Tässä vaan istun ja kirjoitan, oikeasti olen tomerasti siivoamassa ja tiskaamassa ja pesemässä pyykkiä. Olen myös päivittämässä siemenhankintalistaani ja pesemässä istutusruukkuja. Ellen ihan väärin havaitse, olen myös piirtämässä kuvia ja valokuvaamassa, askartelemassa kortteja ja tekemässä grafiikkaa - liinavaatekaappikin on aivan selvästi työn alla.

Mikä ihmeen vetämättömyys?

Eilinen meni sairaalassa tyttären fysiatrin vastaanotolla, tänään kiikutettiin hänet piikille migreenin vuoksi. Huomenna on toimintaterapeutti ja joudun odottelemaan kirkolla monta tuntia kotiinkuljetusta. Perjantaina lähdetään Kotkaan,josta kotiudumme sunnuntaina - maanantaina Mies lähtee palauttamaan peräkärryä Kotkaan ja tulee kotiin tiistaina - siinäpä olen kotona poikien kanssa yksikseni. Ruuat pitää hankkia siiheksi, koska emme pääse kauppaan. Askartelijaminäni pitää kaivaa hauteistaan sillä Ilovalmari haluaa touhuta kun ei pääse hoitoonkaan. Ensi viikko menee melko usvassa - luvassa siivousta ja pakkaamista, lähdemme Valamoon pääsiäisen alla ja työt on saatava valmiiksi ennen sitä. Kai tässä saa väsyä, saahan?



Sentään tein synttärikortin pienelle serkkupojalle :)

3 kommenttia:

P. ja S. kirjoitti...

Petrus kans esittelee innoissaan heiluvia etuhampaitaan, täällähän tuota yleisöä riittää... esitin toiveen, ettei kesken ruokailun tarvisi niitä heilutella ;) Mutta tietenkin se on tärkeä asia että tulee rautahampaat, varsinkin kun leikkii olevansa lihansyöjädinosaurus :)

Ihania ruusuja!

Hirmuisesti kevätvaloa ja voimia Sinulle kaikkien kiireiden keskelle!

hali

Pilli kirjoitti...

Mikä on Ilovalmarin lahkeen sisäpituus? Olisitko kiinnostunut muistakin n. 116 cm vaatteista kuin kirkkoasusteista? Käykö kirkkoasusteiksi farkkutyyppiset puuvillahousut? Voisin kaivella Kuopuksen pieneksi jääneitä ja lähettää sähköpostilla kuvia, jos olet kiinnostunut. Minulle voit meilata pillikki@luukku.com

Hanna kirjoitti...

Ihmiset luulee pian oikeesti, että Valon oikea nimi on Ilovalmari xD