Mitä olisi elämä tylsien (joskin kauniin väristen) osto-halpissukkien kanssa? Mitä olisi elämä ilman kukkasia: lankoja ja uusia parsinneuloja, joiden silmät eivät vielä ole vääntyneet kieroon liiasta ompelusta? Ja eihän elämää ollut ensinkään ennen puuhelmiä!
Vastoinkäymiset ovat melkein lannistaneet minut, nyt on aika tarttua itseään neulasta kiinni ja pelastaa ainakin oma maailma. Huomisen vietän sairaalassa lapsen kanssa, mahdan ottaa sinne jonkun virkkauksen mukaan. Ideoita?
.png)
5 kommenttia:
Ihana värien ja muotojen ilotulitus. Pitääpä joskus kokeilla tylsiin sukkiin ja lapasiin; miksi ei ole ennen tullut mieleen?
Voi kuinka ihanat sukat - osaisikohan tuommoisia koukeroita itsekin väsätä? Mummu kutoo paljon sukkia, kiitos siitä hänelle:), mutta yksivärisiä ja kaipaan niihin vaihtelua...
Onnea uudesta blogista, hyvinhän tämä on pyörähtänyt käyntiin. Tosi on, että nykyään sitä on yhä haluttomampi vaihtamaan tutusta ja turvallisesta - varsinkin jos tietää että se ei tule käymään kivuttomasti - nämä tällaiset asiat osaavat aina rassata.
Taidan haastaa sinut meemiin, jonka näitkin sivuillamme.
Kuusi ominaisuutta voi olla vaikka omituisuutta - minun puolestani ü
Hyvää talven jatkoa!
Kiitos kommenteista, kyllä noita kukkia löyty jokaisen "päästä" tai voihan aina katsella aluksi jotain folklorekukkasia malliksi. Valamossa munkit ihasteli kukkaistakkiani, kysyivät josko heillekin helmoihin koristeita ;-D
Ja kiitos PT, pahoin pelkään, että otan haasteen vastaan!
Anteeksi Saila hylkäsin vahingossa kommenttisi :-D... se kuului näin: Upeat sukat :)
Kiitos:)
Lähetä kommentti